Käö kahtomassa - Kainuun museoviikko 27.6.-3.7.2022

ma 27.6.

• Kuhmo, Tuupalan museo (Tervatie 1) Teemana kesäleikit. Avoimet ovet klo 10–16

ti 28.6.

• Kuhmo, Tuupalan museo (Tervatie 1) Teemana kesäleikit. Avoimet ovet klo 10–16

ke 29.6.

• Kuhmo, Tuupalan museo (Tervatie 1) Teemana kesäleikit. Avoimet ovet klo 10–16
• Hyrynsalmi, Kaunislehto (Vanhatie 89) Ritva Immosen Sormet savessa -näyttely. Avoinna klo 11–17
• Kainuun Museo (Asemakatu 4) Tuu leikkimään -tapahtuma. Ohjelmassa askartelua, leikkejä ja hattaraa. Ohjelmaa klo 14–18.
• Kajaanin taidemuseo (Linnankatu 14) Yleisöopastus klo 18. Nicole Ahland, Verena Freyschmidt, Lasse-Marc Riek: Tiloissa – in Räume.
• Paltamo, Paltamon kotiseutumuseo (Lepikontie 11) Paltamon kotiseutumuseon uuden perusnäyttelyn avajaiset alkaen klo 12.
• Vuolijoki, Riihipiha-museo (Kuusirannantie 67) Kokeile täkin tikkausta tai punontaa Pihlajamäen pirtissä. Avoinna klo 11–17. Pääsymaksu 5 €. Ilmainen sisäänpääsy perjantaina 1.7.

to 30.6.

• Kuhmo, Tuupalan museo (Tervatie 1) Teemana kesäleikit. Avoimet ovet klo 10–16
• Hyrynsalmi, Kaunislehto (Vanhatie 89) Ritva Immosen Sormet savessa -näyttely. Avoinna klo 11–17
• Kajaanin taidemuseo (Linnankatu 14) Varttiopastus klo 12. Nicole Ahland, Verena Freyschmidt, Lasse-Marc Riek: Tiloissa – in Räume.
• Sotkamon Makasiinimuseo (Sopalantie 1) Makasiinimuseolla avoimet ovet klo 12–17, opastuksia alkaen tasatunnein. Pääsymaksu aikuisilta 2 €.
• Sotkamon seurakuntatalo (Kainuuntie 39) Kirkkoherra Eljas Lönnrotin suvun vaiheista Sotkamossa kertoo FM Simo S. Soininen. Tapahtuma alkaa klo 18. Vapaa pääsy.
• Vuolijoki, Riihipiha-museo (Kuusirannantie 67) Kokeile täkin tikkausta tai punontaa Pihlajamäen pirtissä. Avoinna klo 11–17. Pääsymaksu 5 €. Ilmainen sisäänpääsy perjantaina 1.7.

pe 1.7.

• Kuhmo, Tuupalan museo (Tervatie 1) Teemana kesäleikit. Avoimet ovet klo 10–16
• Hyrynsalmi, Kaunislehto (Vanhatie 89) Ritva Immosen Sormet savessa -näyttely. Avoinna klo 11–17
• Vuolijoki, Riihipiha-museo (Kuusirannantie 67) Kokeile täkin tikkausta tai punontaa Pihlajamäen pirtissä. Avoinna klo 11–17. Pääsymaksu 5 €. Ilmainen sisäänpääsy perjantaina 1.7.

la 2.7.

• Hyrynsalmi, Kaunislehto (Vanhatie 89) Ritva Immosen Sormet savessa -näyttely. Avoinna klo 11–17
• Paltamo, Paltamon kotiseutumuseo (Lepikontie 11) Avoimet ovet klo 11-15.
• Vuolijoki, Riihipiha-museo (Kuusirannantie 67) Kokeile täkin tikkausta tai punontaa Pihlajamäen pirtissä. Avoinna klo 11–17. Pääsymaksu 5 €. I

su 3.7.

• Hyrynsalmi, Kaunislehto (Vanhatie 89) Ritva Immosen Sormet savessa -näyttely. Avoinna klo 11–17
• Vuolijoki, Riihipiha-museo (Kuusirannantie 67) Kokeile täkin tikkausta tai punontaa Pihlajamäen pirtissä. Avoinna klo 11–17. Pääsymaksu 5 €.

Paltamon kotiseutumuseossa rakennetaan parhaillaan uutta perusnäyttelyä, jonka avajaisia vietetään 29.6. klo 12. Näyttelyssä on esillä muun muassa Anja Itkosen Maahisten metsä -teos. Kuva: Kaisa Toivonen, Paltamo-Seura. 

Elettiinpä ennenkin - Tervajärven talomuseo ja Sotkamon Makasiinimuseo

Tällä kertaa Kainuun Museon galleriahuoneessa esitellään Tervajärven talomuseo ja Sotkamon Makasiinimuseo. Tervajärven osuudessa pureudutaan sotkamolaisen maalaistalon elämään sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, vastaavasti Sotkamon Makasiinimuseo esittelee kokoelmiensa aarteita, joita ei heti uskoisi Kainuusta löytyvän. Yksi tällainen esine on vihreällä, keltaisella ja punaruskealla maaleilla koristeltu poronpulkka. Hiukan vastaavaan pulkkaan voi törmätä muun muassa Helsingin Seurasaaren Hallan talossa, joka on alun perin sijainnut Hyrynsalmen Hallavaarassa.

Poronpulkka Sotkamon Makasiinimuseon kokoelmista

 Näyttelysarja Elettiinpä ennenkin saa jatkoa keväällä 2023, kun esittelyvuorossa ovat tuolloin Suomussalmen kotiseutumuseo ja Hyrynsalmen Kaunislehdon talomuseo.

Edelliseen pulkkaan kuuluvat länget

Vuonna 1962 puretun Sotkamon pappilan piispankamarin WC-pönttö

Pöytä, aterimet ja tuoli Tervajärven talomuseon kokoelmista. 

Elettiinpä ennenkin -näyttelyt Kainuun Museossa

Kainuun Museo kehittää alueellisena vastuumuseona mm. Kainuun maakunnassa sijaitsevien paikallismuseoiden näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Näillä paikallismuseoilla on merkittävä rooli kainuulaisen kulttuuriperinnön tallentajina ja esittelijöinä: paikallismuseokäytössä olevia rakennuksia Kainuussa on noin 100, ja nämä kyseiset rakennukset kätkevät sisäänsä kymmeniätuhansia museoesineitä, valokuvia sekä ainutlaatuisia tarinoita ja muistoja.

Seuraavana kahtena keväänä Kainuun Museon galleriahuoneessa esitellään kotimaakuntamme paikallismuseoita ja museoiden kokoelmista löytyviä aarteita. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on Vuolijoen Riihipiha-museo ja myöhemmin huhti-toukokuussa näyttelytilan valtaa Sotkamon Makasiinimuseon ja Tervajärven talomuseon yhteisnäyttely.

Kevään 2022 aikataulu

13.3. – 19.4.2022 Elettiinpä ennenkin – Riihipiha museo 

27.4. – 31.5.2022 Elettiinpä ennenkin – Sotkamon makasiinimuseo ja Tervajärven talomuseo 

Riihipiha

Vuolijoen kirkonkylään koottu talonpoikaismuseo kerää, säilyttää ja esittelee kainuulaisen maaseudun pihapiiriä ja sen toimintaa sellaisena, kuin se oli ennen sähkön käytön yleistymistä. Riihipihaan kootut 35 numeroitua rakennusta ja noin 4000 esinettä kertovat siitä, millaista elämä Vuolijoella ja Kainuussa oli edellisten sukupolvien aikana.

Iikka ja Sinikka Alasalmi perustivat museon vuonna 1991 menneiden raivaajasukupolvien työn muistoksi. Pettulato oli ensimmäinen rakennus, joka siirrettiin alueelle muistona nälkävuosista, jolloin leivän jatkeeksi tarvittiin pettujauhoa. Lato on rakennettu mäntypuiden rungoista, joista vuosina 1917-1918 nilakerros kuorittu pettujauhon raaka-aineeksi.

Työvälineet ja koneet, kyläkauppa, maatalousneuvonnan osasto, pankkimuseo ja suojeluskunta- ja Lotta-työn museo kertovat 1900-luvun ihmisten elämästä ja toimeentulosta. Alueella on laaja metsäosasto, josta löytyvät metsänhoitoon ja metsätyöhön liittyviä koneita ja esineistöä, sekä tervavene tynnyreineen. Maatalousosastolta löytyvät maanviljelyyn käytetyt työkalut ja laitteet traktoreista voikirnuihin. 

Tuumalan rakennuksesta löytyy maatalousneuvojan työvälineitä ja maitohuone. Museoalueen päärakennus Pihlajamäen pirtti on tuotu Sotkamosta. Sieltä löytyy asumiseen ja kodinhoitoon liittyviä esineitä ja huonekaluja.

Lapsille on Riihipihassa monenlaista tekemistä; keppihevosratsastusta, polkutraktoriajelua, toimintarasteja. Alueella on myös ihmeteltäväksi kotieläimiä, kuten lampaita, kanoja ja pupuja. Alueen rakennuksia ja esineitä voi tutkia omaan tahtiin. Riihipihassa järjestetään vuosittain myös kesätapahtuma, jolloin alueella voi esitysten lisäksi nähdä työnäytöksiä ja kehruuta. Museoalueella toimii kesäisin myös infopiste, museokauppa ja kesäkahvila Niittypirtti, josta saa pientä purtavaa. Museo on yleisölle auki kesäaikana. Muina aikoina opastettuja kierroksia saa tilaamalla. 

Kuva: Kaleva Kovalainen

Museoretki kotoa käsin

Kainuun Museo- ja kotiseutuyhdistys ry:n toteuttama Museoretki kotoa käsin -hanke huipentuu, kun paikallismuseoiden esittelyvideoita julkaistaan joulukuussa 2021. Suomen Kotiseutuliiton Kotiseudulle-apurahalla toteutettu hanke esittelee 10 kainuulaista museota (Hyrynsalmi, Kaunislehto, Kajaani/Vuolijoki, Riihipiha-museo, Kuhmo, Tuupalan museo ja talvisotamuseo, Paltamon kotiseutumuseo, Puolanka, Puolanka-pirtti, Ristijärvi, Katvela (Suojeluskunta- ja lottanäyttely sekä 1950-luvun koululuokka), Sotkamo, Makasiinimuseo ja Tervajärven talomuseo ja Suomussalmen kotiseutumuseo. Esittelyvideot löytyvät Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta: https://kainuunmuseojakotiseutuyhdistys.fi/museot/ Ota rento asento ja nauti menneestä museokesästä!

Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys ry (entinen Kainuun Museoyhdistys) on vuonna 1930 perustettu maakunnallinen yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on kotiseudun kehittäminen alueen erityispiirteiden pohjalta sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen.

KÄÖ KAHTOMASSA Kainuun museoviikot 21.6.-4.7.

Kainuun museoiden perinteistä museoviikkoa vietetään tänä vuonna poikkeuksellisesti kak-siviikkoisena tapahtumana. Kesäkuun lopun ja heinäkuun alkuun sijoittuvien museoviikko-jen aikana voit tutustua eri puolilla Kainuuta sijaitseviin paikallismuseoihin, niiden näyttelyi-hin ja toimintaan sekä Kainuun Museon ja Kajaanin taidemuseon kesän tarjontaan. Viikkojen ohjelmistoon sisältyy muun muassa yleisöopastuksia, näyttelyavajaiset ja avoimia ovia sekä lapsille suunnattua toiminnallista ohjelmaa. Museoviikkojen tapahtumat ovat pää-osin maksuttomia. Museoviikkojen ohjelmatarjonnalla pyritään houkuttelemaan ihmisiä kotipaikkakuntansa mu-seoon ja näin tutustumaan paikkakunnan ja kotiseudun historiaan ja perinteisiin. Tapahtu-mat tarjoavat myös ulkopaikkakuntalaisille oivan tavan tutustua kainuulaiseen kulttuuriin ja kulttuuritarjontaan. Museoviikkojen koko ohjelmisto osoitteessa: https://www.kajaani.fi/kao-kahtomassa/

Leonid Brezhnevin Kajaanin vierailu, osa 2.

Valtion päämiesten turvallisuudesta huolehtivat mm. moottoripyöräpoliisit. 

Kekkonen ja Brezhnev kuuntelevat esitystä Kajaani Oy:n tiloissa.

Suomen ja Neuvostoliiton seurueille järjestettiin ruokailu Koskikara-ravintolassa. Alemmassa kuvassa istumajärjestys. 

Istumajärjestys

Kuvat: Kainuun Museon kuva-arkisto

Leonid Brezhnevin Kajaanin vierailu, osa 1.

Syyskuun lopussa tuli kuluneeksi 59 vuotta Neuvostoliiton entisen johtajan Leonid Brezhnevin Kajaanin vierailusta. Kainuun Museon valokuva-arkistosta löytyy useampia valokuvia Kajaanin kaupungin ja Urho Kekkosen isännöimästä tapaamisesta. Harpataan kuvien avulla ajassa taaksepäin noin 60 vuotta!

Kekkonen ja Brezhnev Kajaanin rautatieasemalla 28.9.1961. Kuvassa oikealla: kaupunginjohtaja Heikki Komulainen, kaupunginvaltuuston puh.joht. Ville Tikkanen ja maaherra Kalle Määttä.

Päämiehet kävivät Kajaanissa myös vaateostoksilla.

Kuvissa ollaan Kenkäkulma -nimisessä liikkeessä. Brezhnevin tiedetään suositelleen Kekkoselle nuorekkaita kenkiä. 

Rouva Leppänen esittelee Brezhneville kenkäuutuuksia. Tämän jälkeen suunnattiin Pohjolan Vaatetukseen.

Tarina kertoo seuraavaa: "Presidentit marssivat Pohjolan Vaatetus Oy:n myymälässä suoraa päätä solmiotelineelle ja tällä kerralla oli presidentti Kekkosen vuoro toimia kauppamiehenä. Leikkisän tinkimisen jälkeen presidentti Kekkonen valitsi kolme hillityn harmaata solmiota lahjoittaen ne presidentti Brezhneville Pohjolan Vaatetus Oy:n lahjoittaessa solmiot ensin Kekkoselle." 

Samalla vierailulla Suomen ja Neuvostoliiton päämiehet tutustuivat myös Kajaani Oy:n tehtaaseen, mutta siihen palaamme kuvaesityksen seuraavassa osassa. 

Brezhnevin ura pähkinänkuoressa

 - Leonid Iljits Brezhnev syntyi 19.12.1906 Kamjansken teollisuuskaupungissa

 - Liittyi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorisojärjestöön (Komsomol) vuonna 1923 ja puolueeseen 1931 

- Valmistui metallurgian insinööriksi 1935

- 1950-luvulla nousu poliittiseen eliittiin:

    - 1952 kommunistisen puolueen keskuskomiteaan 

    - 1956 politbyroon jäseneksi 

    - 1960 korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi (käytännössä valtaa piti vielä pääsihteeri Nikita Hrustsov)

Kuvat: Kainuun Museon kuva-arkisto