Käö Kahtomassa - Kainuun Museoviikon ohjelma 23.6.-29.6.2025

Maanantai 23.6.

• Kainuun Museossa Kaupunkilaisten kesäparatiisit -huvilaelämää Kainuussa -näyttelyn yleisöopastus klo 14.

Tiistai 24.6.

•  Paltamon kotiseutumuseo (Lepikontie 11). Kansallis- ja kansanpukujen kesätuuletus klo 17.00 Paltamon kotiseutumuseolla ja kotiseutukahvit.
• Sotkamon Makasiinimuseon (Sopalantie 1) kesäkauden avajaiset. Museo avoin klo 14-18. Pääsymaksu 2 €, lapset maksutta.
• Kainuun Museossa perusnäyttelyn opastus klo 14.

Keskiviikko 25.6.

• Kainuun Museo koko perheen tapahtuma klo 14–17. Ohjelmassa: kesämuusikot, virvokkeita ja lapsiperheille suunnattua ohjelmaa.

• Ristijärvi-Seura Monologiesitys: Maria Piponiuksen elämä (Elias Lönnrotin vaimo) keskiviikkona 25.6.2025 klo 17.30 Ristijärven Pappilan pihassa, sateella Ristijärven seurakuntakodilla. (Päivi Heikkinen Kajaanin Matkailuoppaat).  Esityksen jälkeen katsaus Ristijärven pappilan historiaan.

Torstai 26.6.

• Kajaanin taidemuseo klo 13-15: Kahvetta ja kulttuuria Kulttuuripaja Marilynin maksuton kahvila on avoinna taidemuseon sisäpihalla, mukana pajan bändi Värit (keikat klo 13 ja klo 14).  Taidemuseolla opastetut kierrokset Teemu Mäen näyttelyyn klo 13.30 ja klo 14.30. Voit myös piipahtaa Raatihuoneella, Kajaanin vanhimmassa rakennuksessa.

 

Perjantai 27.6.

•        Kajaanin taidemuseossa viivähdä musiikin ja näyttelyiden äärellä kesämuusikot klo 13
•        Kainuun Museossa viivähdä musiikin ja näyttelyiden äärellä kesämuusikot klo 15

 

Lauantai 28.6.

• Riihipiha-museolla (Kuusirannantie 67) koko perheen näytelmä Adalminan helmi klo 14 alkaen, kesto n. 50 min väliaikoineen, maksuton. Esityksen toteuttaa Teatteri Tie.
• Sotkamon Makasiinimuseossa (Sopalantie 11)  perhepäivä, opastetut vierailut, museo avoin klo 12-15, maksuton sisäänpääsy.
• Kaunislehdon museossa (Vahatie 89, Hyrynsalmi) Matikainen-Söderbacka unplugged jazz-konsertti klo 14, liput 5€.

Sunnuntai 29.6.

• Kaunislehdon museossa (Vanhatie 89, Hyrynsalmi) Koko perheen näytelmä Adalminan helmi klo 14 alkaen, kesto n. 50 min väliaikoineen, maksuton. Esityksen toteuttaa Teatteri Tie.
• Kainuun Museo piirrä ja väritä Pietarin päivänä museossa klo 12-16.

Kainuun paikallismuseoiden kesän 2025 aukioloajat

Nyt ollaan virallisesti kesäkuun puolella ja se tietää, että lukuisat paikallismuseot avaavat ovensa kesäkaudeksi. Suomen Kotiseutuliitto julkaisi taannoin verkkosivuston, johon on koottu suuri osa maamme paikallismuseoista: paikallismuseot.fi . Olitpa liikenteessä Kainuussa tai missäpäin vain, niin kannattaa vilkaista sivustoa, sieltä löydät maamme mielenkiintoisimmat paikallismuseokohteet muutamalla klikkauksella.

Kainuun paikallismuseoiden kävijätutkimus järjestetään myös tänä suvena. Kyseinen tutkimus on pidetty aikaisemmin vuosina 2016 ja 2021. Kun vierailet museossa, niin muista täyttää vastauslomeka. Se tarjoaa paljon kallisarvoista tietoa museoiden ylläpitäjille ja Kainuun Museolle siitä, että mihin suuntaan museotoimintaa kannattaa kehittää kävijöiden mielestä.

Nautinollista kesää 2025!

Kainuun paikallimuseoiden aukioloajat 

Hyrynsalmi, Kaunislehdon talomuseo
- Avoinna: 7.6.-27.7.2025. ke-su klo 11-17.

Kajaani/Vuolijoki, Riihipiha-museo
- Avoinna: 14.6.-10.8. ke-su klo 11-17.

Kuhmo, Talvisotamuseo
- Avoinna 30.6. saakka. ma-pe klo 9-15.
- 1.7.-31.8, ma-su klo 9-16

Kuhmo, Tuupalan museo
- Avoinna: 1.6.-31.8. ma-pe klo 10-16.

Paltamo, Kotiseutumuseo
- Tarkentuu myöhemmin

Paltamo, Lelumuseo
- 1.7.-3.8.2025. ti-su klo 12-18

Puolanka, Puolanka-Pirtti
- Avoinna 17.6.-25.7. ma, ke ja pe klo 10-14.

Ristijärvi, Suojeluskunta- ja lottanäyttely
- Avoinna 24.6.-3.8.2025. ti-pe 11-17, la 10-16, su12-16.

Sotkamo, Makasiinimuseo
- Avoinna: 24.6.-3.8. ti-pe klo 14-18, la-su klo 12-15. avoinna ma 30.6. klo 12-19.

Sotkamo, Tervajärven talomuseo
- Avoinna: 24.6.-31.7. ti-su klo 12-18.

Suomussalmi, Kotiseutumuseo
- Avoinna: 1.7.-31.7. ti-su klo 12-17.

Suomussalmi, Raatteen portti
- Avoinna: 24.5.-28.9. klo 10-17

Suomussalmi, Raatteen vartiomuseo
- 9.6.-10.8. ma-su klo 10-18. Suljettu 20.6.

Suomussalmi, Turjanlinna
- Kianta-laiva risteilee Turjanlinnaan kesällä 23.6.-10.8.2025 päivittäin klo 11 ja 15 (risteilyn kesto 2h).

Paltaniemen koulumuseoaitta
- Avoinna Käö katomassa – Kainuun museoviikolla 23.6.-29.6.

Lelumuseo Eilisen lapset ja Leikityt lelut

Lelumuseo Eilisen lapset ja Leikityt lelut on paltamolaisen Meteli seis. ry:n ylläpitämä museo, joka sijaitsee vähän matkan päässä Paltamon keskustasta. Meteli seis. ry on yleishyödyllinen kulttuuriyhdistys, joka vaalii Paltamon historiaa ja edistää sen kulttuuria ja matkailun yleisiä edellytyksiä.

Lelumuseon päärakennuksena eli näyttelypirttinä toimii Kanerva-niminen talo vuodelta 1914. Homaset ostivat talon vuonna 2002 ja rupesivat kunnostamaan sitä ja pihapiiriä vähitellen museokäyttöön. Perusnäyttelynä on vuodesta 2009 asti toiminut Eija ja Tapani Homasen perheen tuottama Eilisen lapset ja Leikityt lelut. Siinä on esillä laaja kattaus esimerkiksi nalleja, pehmoeläimiä, mekaanisia leluja, nukkeja ja kipsiveistoksia. Museon perusnäyttelyä on uudistettu Homasten toimesta tasaisin väliajoin: vuonna 2018 pihapiiriin ilmestyi Mökötysmökki, jonne vieras voi vetäytyä mietiskelemään vaikkapa sinisiä ajatuksia. Neljä vuotta sitten kesällä 2020 valmistui vaihtuvien näyttelyiden tila Lupotusluhti.

Paltamon lelumuseon laajaan kokoelmaan kuuluu muun muassa 1900 kipsiveistosta, joista osa on italialaislähtöisen Magi-suvun valmistamia: näitä veistoksia myytiin Suomessa 1920-luvulta lähtien ja vielä 1950–1970-luvuilla. Magit olivat lähtöisin Italian Toscanan alueelta, josta 6 veljestä muutti 1900-luvun alussa Pietariin. Olot uudessa kotimaassa kävivät kehnoiksi Venäjän vallankumouksen myötä ja niinpä veljessarja muutti Helsinkiin, jossa menestyvää liiketoimintaa jatkettiin. Ruotsissa samankaltaisia patsaita valmisti Bernard konstgjuteri, jonka tuotteita löytyy myös näyttelystä.

Museon kokoelmien kartuttaminen on ollut vuosikymmeniä kestänyt projekti. Homaset itse ovat kuvanneet lelu- ja veistoskokoelman kartuttamista seuraavasti:

”Kesälomaretket pienellä Fiatilla 1980-luvulla ovat jääneet mieleen. ensin ajettiin Tornionjokilaaksoon, josta lähdettiin koluamaan Pohjanmaan rannikkoseudun pieniä paikkakuntia läpi. Käyntikohteita olivat mitä moninaisimmat osto- ja myyntiliikkeet navetan päädyissä ja sievissä pikkukaupungeissa. Se oli jo saavutus, kun yksi mielenkiintoinen patsas löytyi kaiken roinan keskeltä”.

Paltamon lelumuseon tarina löytyy Eija Homasen kertomana Kainuun Museon YouTubesta:

Teksti ja video: Jarkko Kauppinen

Talonpoikaista raudanpolttoa Kaunislehdossa

 

Hyrynsalmen Kaunislehdossa harjoitettiin talonpoikaista raudanpolttoa 7.8.2024. Päivän järjestelyistä vastasivat ns. Ruukkiryhmän vapaaehtoiset, Hyrynsalmen kunta, Kainuun Museo ja Tornionlaakson museo.

Ruukkiryhmä sai alkunsa parisen vuotta sitten, kun vapaaehtoistoimijat, asiasta kiinnostuneet kunnat ja museotyötä harjoittavat yhdistykset Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla yhdistivät voimansa. Työn hedelmänä 23.8.2023 järjestettiin Rauta tutuksi – järvimalmiseminaari. Nyt noin vuosi myöhemmin Hyrynsalmen Kaunislehdossa päästiin polttamaan rautaa.

Hyrynsalmen Kaunislehdon rautahytit on rakennettu 1980-luvulla, ja niissä voidaan rikastaa järvi- tai suomalmia. Kyse on siis talonpoikaisesta raudanpoltosta. Kaunislehdon rautahyttien historiaan liittyy myös mielenkiintoinen sivujuonne populäärikulttuuriin, kun Kaunislehdossa kuvatiin TV2:n Elias vaeltaja -tuotantoa, joka valmistui 1985. Viime vuosina kyseistä sarjaa ei ole tiedettävästi esitetty televisiossa tai Yle Areenassa. https://www.imdb.com/title/tt0377848/

Raudanpolttoa on tarkoitus jatkaa Kaunislehdossa myös tulevina vuosina, koska sitä on kaavailtu osaksi Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa.

Palaa Kaunislehdossa järjestetyn päivän tunnelmiin oheisesta videosta:

Teksti ja video: Jarkko Kauppinen

Kohota korven nainen - elämäntarinoita Kainuusta, osa 18. Anna Gretha (Margaretha) Trolin

(n. 1725  - 16.8.1746) 

Anna Gretha Trolin muutti Kajaaniin noin kolmivuotiaana, kun isä Diedrik Trolin määrättiin Kajaanin linnanpäälliköksi. Perhe muutti lähelle linnanraunioita kartanoon, jonka tontti on nykyään osoitteeltaan Brahenkatu 20. Pihaan kuljettiin portista ja tontilla oli useita ulkorakennuksia, ainakin navetta, kellari, käymälä ja sauna. Annan lapsuudesta tiedetään vähän, mutta noin 20-vuotiaana Anna muisteli, etteivät hänen vanhempansa koskaan olleet oikein ja Jumalan sanalla häntä opettaneet, vaan heidän harva opetuksensa oli ollut vain kiroilemista ja noitumista. Äitinsä myös kuritti häntä fyysisesti. Huhut kertoivat, että perhettä syytettiin epäsiveellisestä elämästä Kajaanissa, ja Annan vanhemmat kohtelivat palvelijoitaan huonosti. Kartanossa keitettiin viinaa ja pantiin olutta ahkerasti, mikä voi olla osatekijä perhe-elämän haasteisiin. Ajat olivat hankalat pikkuvihan myötä, ja Annan kohtalo oli joutua sodan jalkoihin. 

Annan kerrottiin olleen kaunis, mutta villi, ovela ja kuumaverinen. Kerran noin 16-vuotiaana hän huijasi äitiään kertomalla, että yksi hieho oli kipeä, ja pyysi saisiko tämän vuoksi mennä navettaan nukkumaan.  Äiti suostui, mutta tytär olikin hiipinyt saunalle herättämään renki Olli Karppista. Annan kerrotaan olleen rengin kanssa useampanakin yönä.  

1740-luku oli Kajaanissa levotonta aikaa. Pikkuvihan myötä Kajaanin kaupunkiin saapui venäläisiä kasakoita, ja 13.9.1742 myös Trolinien kotitaloon asettui heitä asumaan. Kulkutaudit levisivät tuolloin sotatilan myötä, ja Kajaanissakin kuolleisuus kasvoi voimakkaasti. Annan isä Diedrik kuoli 20.9.1742. Annan kerrottiin myöhemmin jopa toivoneen isänsä kuolemaa, jotta hän pääsisi elämään vapaampaa elämää.  

Anna Trolin katselemassa kotinsa ikkunasta Kajaaninjoelle. Kuva: Ville Penttinen

Venäläinen kapteeni Scheraeff asui Trolinien luona. Hän mieltyi Annaan ja kysyi tämän vanhemmilta, saisiko mennä naimisiin Annan kanssa. Vaikeiden aikojen myötä äiti oli ollut tähän myöntyväinen. Scheraeff antoi kultasormuksen kihlojen merkiksi, mutta kirkkoherra Backman ei pystynyt vihkimään kreikkalaiskatolista miestä ja luterilaista naista. Anna synnytti pariskunnan lapsen ennenaikaisena kuolleena heinäkuussa 1743. Pahat puheet epäilivät, että Anna olisi murhannut lapsensa. Tästä ei ollut tarpeeksi käräjillä todisteita ja Anna vapautui syytteistä. Kapteeni Scheraeff sai käskyn siirtyä Pietariin, eikä Anna kuullut hänestä enää. Pahat puheet kertoivat Annan seurustelleen samaan aikaan kahden muunkin venäläisen sotamiehen kanssa, mutta tästä ei ollut kuin sanoja todisteina.  

Anna lähti puheita karkuun Tukholmaan kesäkuussa 1744. Siellä hän tapasi aseistusmestari Colvinin. Pari olisi tahtonut mennä naimisiin, mutta Annan äiti kielsi tämän. Tukholmasta palatessaan syyskuussa 1745 Anna tutustui laivalla oululaiseen kauppias Neoviukseen, joka teki eroa aiemmasta karanneesta vaimostaan. Hänelle ei ollut myönnetty vielä virallista eroa, mutta siitä huolimatta Anna ja Neovius tekivät Hailuodossa avioliittolupauksen 25.10.1745. Joulukuun alussa Anna palasi Kajaaniin ja helmikuun 18. ja 19. välisenä yönä vuonna 1746 hän synnytti jälleen vauvan, omien sanojensa mukaan hänen ja Neoviuksen keskosen. Lapsenruumis kuitenkin löydettiin Annan kotikartanon ulkorakennuksen lattian alta. Annan piti tunnustaa tehneensä lapsenmurhan. Selvisi, että vauva olikin ollut täysiaikainen ja näin aseistusmestari Colvinin. Anna Margaretha Trolin tuomittiin ja teloittaja Mikael Dahl mestasi hänet Kajaanin Tullikalliolla 16. elokuuta 1746.

Lähteet: 

Claudelin H. W.: Kaupunkimme kaameat murhenäytelmät n. 200 vuotta sitten. Kajaani. 1934-1935.

Claudelin H. W. Kajaanin linnanneidon surullinen tarina. Kaleva, 06.12.1933.

Tyrkkö Martti: Kajaanin kaupungin historia II 1717-1809. 1947. Uusintapainos 1980.

Teksti ja kuvat: Henna Kettunen ja Ville Penttinen

Kohota korven nainen - elämäntarinoita Kainuusta, osa 17. Tyyne Alasalmi

(17.9.1896- 6.9.1959) 

Tyyne Vepsäläinen syntyi 17.9.1896 Uudellamaalla entisessä Pohjan kunnassa, joka on nykyään osa Raaseporin kaupunkia. Lapsuutensa ja nuoruutensa Tyyne vietti Savonlinnassa ja Joensuussa, sillä koti seurasi rautateillä työskennelleen Pekka-isän kulloistakin työpaikkaa. Vepsäläisten asuessa Savonlinnassa, Tyyne opiskeli talouskoulussa, mutta sieltä elämä johdatti hänet Helsinkiin ja kätilöopistoon.

Tyynen lisäksi kätilöopistosta valmistui 9.4.1919 yhdeksän muuta, joille esitettiin kysymys: ”Onko joukossa rohkeaa henkilöä, joka lähtisi töihin vaativiin olosuhteisiin Vuolijoelle?” Tyyne päätti ottaa haasteen vastaan, mutta saavuttuaan uudelle kotipaikkakunnalleen, tiedetään hänen tuumanneen seuraavaa: ”Täällä minä en laukkuani pura.” Itä-Suomen kaupungeissa varttuneelle ja juuri Helsingistä muuttaneelle nuorelle naiselle Vuolijoen hiljaisuus oli suuri kulttuurishokki.  

Tyyne Alasalmi. Kuva: Riihipiha-museon kokoelma.

Asunto uudelle kätilölle löytyi Kontiolan talosta ja pian hän ystävystyikin Vuolijoen naisväen kanssa. Muutama vuosi Vuolijoelle asettumisen jälkeen Oulun lääninhallitus valitsi neljän hakijan joukosta Tyynen ylläpitämään synnytyslaitosta Kajaaniin. Noin vuosi tämän synnytyslaitoksen perustamisen jälkeen Tyyne avioitui 3.8.1924 Yrjö Alasalmen kanssa. Tuore aviomies ja avioliitto tiesivät sitä, että oli aika palata rakentamaan elämää Vuolijoelle. Tyyne Alasalmi palasi kätilön toimeen Vuolijoelle lokakuussa 1925. Kätilönä toiminen Kainuussa sata vuotta sitten oli raskasta työtä. Synnytykset hoidettiin tavallisesti kotioloissa ja kätilön piti synnytyksen alettua rientää paikalle ajasta ja paikasta riippumatta.  

Tyyne Alasalmen käyttämiä kätilön työvälineitä.

Alasalmille valmistui Päivärinteen talo marraskuussa 1926. Lapsia perheeseen syntyi kuusi vuosina 1926–1935, mutta vanhempien suureksi suruksi Aira-esikoinen menehtyi jo vuoden ikäisenä 18.4.1927. Perheen ja töiden lisäksi Tyyne Alasalmi toimi aktiivisesti Vuolijoen Lotta Svärd -paikallisosastossa, jonka johtokuntaan hän kuului jo 1920-luvulla. Töiden, lottatoiminnan ja arjen yhdistäminen ei ollut aina ongelmatonta. Toisinaan tilanne oli sellainen, että öisen synnytyksen hoidettuaan Tyyne riisui aamulla kätilönpukunsa ja vaihtoi sen heti lottapukuun. Tämä tarkoitti myös sitä, että lapsien tuli aikuistua varhain ja kantaa vastuuta arjen pyörittämisestä.   

Isänmaan puolustaminen oli perheen yhteinen asia, sillä Yrjö Alasalmi toimi Vuolijoen Suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Sotavuosina Tyynen tehtävät lisääntyivät entisestään. Hän toimi muun muassa Kansan avun johtajana, Mannerheim-Liiton sotakummiasiamiehenä, lottatehtävissä muonituspäällikkönä, rahastonhoitajana ja invalidiyhdyshenkilönä.   

Kätilön työvälineitä.

Kätilön työssä tapahtui muutos 1950-luvulla, kun vastaanotto ja äitiysneuvola siirtyivät uudelle Terveystalolle. Osa synnyttäjistä saatettiin viedä myös autolla Kajaanin synnytyslaitokselle. Tyyne Alasalmi jäi ansaitulle eläkkeelle vuonna 1958, mutta jo vuotta myöhemmin hän menehtyi Oulun Diakonissalaitoksella 6.9.1959. 

Lähteet: 

Alasalmen sukuseura ry: Johan Ungerin jälkipolvet  

Iikka Alasalmen ja Heljä Haatajan haastattelu Vuolijoella 4.10.2023  

Kajaani 25.6. ja 9.7.1923           

Kätilölehti no. 4. 1919.  

Rakasta maata ja kansaasi – Kainuun Lotta Svärd 1921–1944   

Teksti: Jarkko Kauppinen

Kenttäradan monet kasvot -näyttely. Throwback thursday!

Kenttäradan monet kasvot -näyttely pidettiin Kainuun Museossa 11.10.2020-31.1.2021. Näyttelyn nimi juontaa juurensa Jaakko Heikkisen saman nimiseen pro gradu -tutkielmaan. Näyttelyn keskeisenä ajatuksena oli valottaa mm. suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisten sotilaiden välisiä suhteita ja sotavankien oloja kenttäradan rakennustyömaalla Kainuussa ja Koillismaalla.

Näyttelyn mahdollisti laaja yhteistyöverkosto, johon lukeutui eri yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Sota-aikaisia esinelöytöjä, valokuvia ja rekvisiittaa saatiin lainaksi mm. Hyrynsalmen Vanhalta asemalta ja Suomussalmen Pesiön linnasta. Ammattiopisto Riverialla oli merkittävä rooli lavasteiden ja AV-sisällön tuotannossa. Tätä nykyä yhden palan Kenttärata-näyttelyä voi nähdä Kainuun Museon perusnäyttelyn tervahuoneessa, jossa  on taitelija Annamaari Hyttisen maalaama maisema Suomussalmen Saarinen-järveltä. Kyseillä paikalla sijaitsi toisen maailmansodan aikana saksalaisten majoitusparakki. Kohde Kyppi.fi-palvelussa: https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000030245

Kainuun sotahistoriallisista kohteista voit lukea lisää seuraavasta linkistä: Toisen maailmansodan sotahistoriakohteet Kainuun maakuntakaavoituksessa

Teksti: Jarkko Kauppinen