(n. 1725 - 16.8.1746)
Anna Gretha Trolin muutti Kajaaniin noin kolmivuotiaana, kun
isä Diedrik Trolin määrättiin Kajaanin linnanpäälliköksi. Perhe muutti lähelle
linnanraunioita kartanoon, jonka tontti on nykyään osoitteeltaan Brahenkatu 20.
Pihaan kuljettiin portista ja tontilla oli useita ulkorakennuksia, ainakin
navetta, kellari, käymälä ja sauna. Annan lapsuudesta tiedetään vähän, mutta
noin 20-vuotiaana Anna muisteli, etteivät hänen vanhempansa koskaan olleet
oikein ja Jumalan sanalla häntä opettaneet, vaan heidän harva opetuksensa oli
ollut vain kiroilemista ja noitumista. Äitinsä myös kuritti häntä fyysisesti.
Huhut kertoivat, että perhettä syytettiin epäsiveellisestä elämästä Kajaanissa,
ja Annan vanhemmat kohtelivat palvelijoitaan huonosti. Kartanossa keitettiin
viinaa ja pantiin olutta ahkerasti, mikä voi olla osatekijä perhe-elämän
haasteisiin. Ajat olivat hankalat pikkuvihan myötä, ja Annan kohtalo oli joutua
sodan jalkoihin.
Annan kerrottiin olleen kaunis, mutta villi, ovela ja
kuumaverinen. Kerran noin 16-vuotiaana hän huijasi äitiään kertomalla, että
yksi hieho oli kipeä, ja pyysi saisiko tämän vuoksi mennä navettaan
nukkumaan. Äiti suostui, mutta tytär
olikin hiipinyt saunalle herättämään renki Olli Karppista. Annan kerrotaan
olleen rengin kanssa useampanakin yönä.
1740-luku oli Kajaanissa levotonta aikaa. Pikkuvihan myötä
Kajaanin kaupunkiin saapui venäläisiä kasakoita, ja 13.9.1742 myös Trolinien
kotitaloon asettui heitä asumaan. Kulkutaudit levisivät tuolloin sotatilan
myötä, ja Kajaanissakin kuolleisuus kasvoi voimakkaasti. Annan isä Diedrik
kuoli 20.9.1742. Annan kerrottiin myöhemmin jopa toivoneen isänsä kuolemaa,
jotta hän pääsisi elämään vapaampaa elämää.
 |
| Anna Trolin katselemassa kotinsa ikkunasta Kajaaninjoelle. Kuva: Ville Penttinen |
Venäläinen kapteeni Scheraeff asui Trolinien luona. Hän mieltyi Annaan ja kysyi tämän vanhemmilta, saisiko mennä naimisiin Annan kanssa. Vaikeiden aikojen myötä äiti oli ollut tähän myöntyväinen. Scheraeff antoi kultasormuksen kihlojen merkiksi, mutta kirkkoherra Backman ei pystynyt vihkimään kreikkalaiskatolista miestä ja luterilaista naista. Anna synnytti pariskunnan lapsen ennenaikaisena kuolleena heinäkuussa 1743. Pahat puheet epäilivät, että Anna olisi murhannut lapsensa. Tästä ei ollut tarpeeksi käräjillä todisteita ja Anna vapautui syytteistä. Kapteeni Scheraeff sai käskyn siirtyä Pietariin, eikä Anna kuullut hänestä enää. Pahat puheet kertoivat Annan seurustelleen samaan aikaan kahden muunkin venäläisen sotamiehen kanssa, mutta tästä ei ollut kuin sanoja todisteina.
Anna lähti puheita karkuun Tukholmaan kesäkuussa 1744. Siellä hän tapasi aseistusmestari Colvinin. Pari olisi tahtonut mennä naimisiin, mutta Annan äiti kielsi tämän. Tukholmasta palatessaan syyskuussa 1745 Anna tutustui laivalla oululaiseen kauppias Neoviukseen, joka teki eroa aiemmasta karanneesta vaimostaan. Hänelle ei ollut myönnetty vielä virallista eroa, mutta siitä huolimatta Anna ja Neovius tekivät Hailuodossa avioliittolupauksen 25.10.1745. Joulukuun alussa Anna palasi Kajaaniin ja helmikuun 18. ja 19. välisenä yönä vuonna 1746 hän synnytti jälleen vauvan, omien sanojensa mukaan hänen ja Neoviuksen keskosen. Lapsenruumis kuitenkin löydettiin Annan kotikartanon ulkorakennuksen lattian alta. Annan piti tunnustaa tehneensä lapsenmurhan. Selvisi, että vauva olikin ollut täysiaikainen ja näin aseistusmestari Colvinin. Anna Margaretha Trolin tuomittiin ja teloittaja Mikael Dahl mestasi hänet Kajaanin Tullikalliolla 16. elokuuta 1746.
Lähteet:
Claudelin H. W.: Kaupunkimme kaameat murhenäytelmät n. 200
vuotta sitten. Kajaani. 1934-1935.
Claudelin H. W. Kajaanin linnanneidon surullinen tarina.
Kaleva, 06.12.1933.
Tyrkkö Martti: Kajaanin
kaupungin historia II 1717-1809. 1947. Uusintapainos 1980.
Teksti ja kuvat: Henna Kettunen ja Ville Penttinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti