maanantai 16. marraskuuta 2020

Leonid Brezhnevin Kajaanin vierailu, osa 2.

Valtion päämiesten turvallisuudesta huolehtivat mm. moottoripyöräpoliisit. 










Kekkonen ja Brezhnev kuuntelevat esitystä Kajaani Oy:n tiloissa.

Suomen ja Neuvostoliiton seurueille järjestettiin ruokailu Koskikara-ravintolassa. Alemmassa kuvassa istumajärjestys. 




Istumajärjestys

Kuvat: Kainuun Museon kuva-arkisto








keskiviikko 4. marraskuuta 2020

Leonid Brezhnevin Kajaanin vierailu, osa 1.

Syyskuun lopussa tuli kuluneeksi 59 vuotta Neuvostoliiton entisen johtajan Leonid Brezhnevin Kajaanin vierailusta. Kainuun Museon valokuva-arkistosta löytyy useampia valokuvia Kajaanin kaupungin ja Urho Kekkosen isännöimästä tapaamisesta. Harpataan kuvien avulla ajassa taaksepäin noin 60 vuotta!
Kekkonen ja Brezhnev Kajaanin rautatieasemalla 28.9.1961. Kuvassa oikealla: kaupunginjohtaja Heikki Komulainen, kaupunginvaltuuston puh.joht. Ville Tikkanen ja maaherra Kalle Määttä.

Päämiehet kävivät Kajaanissa myös vaateostoksilla.
Kuvissa ollaan Kenkäkulma -nimisessä liikkeessä. Brezhnevin tiedetään suositelleen Kekkoselle nuorekkaita kenkiä. 
Rouva Leppänen esittelee Brezhneville kenkäuutuuksia. Tämän jälkeen suunnattiin Pohjolan Vaatetukseen.
Tarina kertoo seuraavaa: "Presidentit marssivat Pohjolan Vaatetus Oy:n myymälässä suoraa päätä solmiotelineelle ja tällä kerralla oli presidentti Kekkosen vuoro toimia kauppamiehenä. Leikkisän tinkimisen jälkeen presidentti Kekkonen valitsi kolme hillityn harmaata solmiota lahjoittaen ne presidentti Brezhneville Pohjolan Vaatetus Oy:n lahjoittaessa solmiot ensin Kekkoselle." 

Samalla vierailulla Suomen ja Neuvostoliiton päämiehet tutustuivat myös Kajaani Oy:n tehtaaseen, mutta siihen palaamme kuvaesityksen seuraavassa osassa. 

Brezhnevin ura pähkinänkuoressa
 - Leonid Iljits Brezhnev syntyi 19.12.1906 Kamjansken teollisuuskaupungissa
 - Liittyi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorisojärjestöön (Komsomol) vuonna 1923 ja puolueeseen 1931 
- Valmistui metallurgian insinööriksi 1935
- 1950-luvulla nousu poliittiseen eliittiin:
    - 1952 kommunistisen puolueen keskuskomiteaan 
    - 1956 politbyroon jäseneksi 
    - 1960 korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi (käytännössä valtaa piti vielä pääsihteeri Nikita Hrustsov)

Kuvat: Kainuun Museon kuva-arkisto

tiistai 26. toukokuuta 2020

Ilmarata Kajaani Oy:n tehtaalla

Hiukkasen Kajaanin ilmaradasta

Eräs Kainuun Museon työntekijä sattui vuosia sitten osumaan netissä futuristiseen kuvaan Kajaani Oy:n tehtailta.  Siinä isot kraanat roikkuvat epätodellisen näköisinä härveleinä kiskoilla ja osittain veden päällä. härveleiden keskivaiheilla on puusta rakennetut hytit ja jotakin liikkuu ilmassa ja lähellä maan pintaa teräsvaijereiden varassa. Mistä oikein oli kyse? Kainuun Museo ryhtyi tutkimaan asiaa. Vanhemmat sukupolvet todennäköisesti vielä muistavat ilmaradan osuuden Kajaani Oy:n toiminnassa, mutta ohessa kuitenkin lyhyt yhteenveto asiasta. Kainuun Museon kuvakokoelmista löytyi runsaasti kuvia Kajaani Oy:n toiminnasta eri vuosikymmeniltä. Lisäksi Kajaanin karttapalvelusta löytyi ilmakuvia kaupunkialueesta ja maanmittauslaitokselta vanhoja peruskarttoja jotka auttoivat kokonaiskuvan hahmottamista. Pidemmän videon videon Kajaani Oy:n toiminnasta 1950-luvulta voi halutessaan löytää you-tube-sivustolta, myös siinä ilmarata näkyy paikoin taustalla toiminnassa. Tekstiosuutta on täydennetty Kajaani Oy:n toiminnasta kertovan kirjallisuuden avulla.

Tiettävästi myös ainakin Torniossa on toiminut jopa 1,3 kilometriä pitkä ilmarata postin kuljetusta varten Tornion ja Haaparannan välillä 1900-luvun alussa, sitä ei kuitenkaan ilmeisesti oltu suunniteltu niin massiivisiin tavarakuljetuksiin kuin Kajaanin vastaava oli. Linkki ja lisätietoa Tornion ilmaradasta löytyy täältä.

Ilmakuvat: Onneksi Kajaanin karttapalvelusta löytyy nykyään ilmakuvia kaupungista vuosien varrelta. Niistä pystyy paitsi havainnoimaan Kajaanin asutuksen ja maiseman muutoksia ajan saatossa myös tarkastamaan missä nuo ilmaradat Kajaani Oy:n tehtailla tarkalleen ottaen ovat sijainneet. Pystytkö paikallistamaan nuo massiiviset rakenteet ilmakuvista? Huomaa myös suuret puumäärät joita liikuteltiin itse jokea pitkin. Kajaaninjoki oli tehtaille todellinen elämänlanka. Koosteen lmakuvakartoista Kajaani Oy: alueelta löydät täältä. Laajempia ilmakuvakokonaisuuksia Kajaanin kaupungin alueesta eri aikoina voit halutessasi tarkastella Kajaanin Karttapalvelun sivuilta. Avaa tasot vasemmasta reunasta, valitse ilmakuvat ja sen jälkeen se aikakausi ja alue jota haluat tutkia.



Teksti ja toteutus: Tapani Rostedt, Jarkko Kauppinen ja Henri Tuomaala



Tästä se lähti, härveleitä kiskoilla ja ilmassa, kuva Facebookin sivustolta.



Kajaani Oy:n tuotannon alkuvaiheessa puumäärät ja niiden hallitseminen olivat vahvassa muutosvaiheessa. Puiden liikutteluun kehitettiin varsin nopeasti Suomen oloissa tuolloin harvinaisia ratkaisuja, joista raiteiden ja vaijerien avulla ilmateitse varastoalueelta tehtaalle kulkeva ilmarata oli varmaan erikoisimpia.  Vasemmalla vanhempi kraanateline, oikealla nuorempi paranneltu versio aiheesta. Kuvat Kainuun Museo 7501-289-44 ja 7501-291-69.




Alkuvaiheen nousukauden huumassa tapahtui myös suunnitteluvirheitä. Niiden ja lastausvaiheessa tapahtuneiden työskentelyvirheiden yhteisseurauksena tapahtui 1920-luvulla onnettomuus, jossa toinen joenpuoleisista lastauskraanoista romahti jokeen. Henkilövahingoilta onneksi kuitenkin vältyttiin. Kuva Kainuun Museo 7501-289-48.

Talvinen kuva ilmaradasta. Maisema on kokonaisuudessaan varsin epätodellisen oloinen.
Kuva Kainuun Museo 7501-23.


 Ilmarata kesäaikaan. Tästä saa jo vähän paremmin selkoa mitä oikein tapahtuu. Huomaa tyhjät ja
 täydet lastauskoukkurakenteet joen yllä. Kuva Kainuun Museo 7501-302-61.

   
Puita siirrettiin Kajaaninjoesta varastoon ja toisessa vaiheessa kuivausvarastolta tehtaalle isojen
kraanojen ja vaijerikuljettimien avulla. Kuva Kainuun Museo 7501-291-69.


Yleiskuva kauempaa antaa varsin hyvän käsityksen siitä miten valtavia määriä puuta tehtaalla
käsiteltiin. Kuva Kainuun Museo 7501-704-01.

   
Puut pakattiin nipuiksi jotka liikkuivat vaijerikuljetinkiskoa pitkin lähelle joen pengertä. Varastoaluetta 
kutsuttiin nimellä  ”Katiska”. Kuva Kainuun Museo 7501-292-15.

  
Vaijerikuljetinkiskon lähestyessä joen pengertä niitä kannattavat telineet korottuivat. 
Kuva Kainuun Museo 7501-291-68.



Puut siirtyivät vaijerissa roikkuen Kajaaninjoen yli. Täydet niput liikkuivat tehtaalle päin, tyhjät 
takaisin varastoalueelle täytettäviksi. Kuva Kainuun Museo 7501-291-67.

   
Ilmaradalla liikkuvat täydet ja tyhjät kuljetuskelkat olivat tehtaalla normaali näky. 
Kuva Kainuun Museo 7501-299-11.

     
Luonnollisesti ilmarata oli toiminnassa myös talvisaikaan. Kuva Kainuun Museo 7501-49.

   

Normaali työpäivä ilmaradan katveessa Kajaani Oy:n tehtaalla. 
Kuva Kainuun Museo 7501-300-04.

   

 Ilmaradat Kajaani Oy:n tehtailla on merkittyinä oheiseen vuoden 1952 peruskarttaan. Ilmaratoja oli
 joen molemmin puolin, sekä puiden että niistä tuotantoprosessissa syntyvien jätteiden liikuttelua 
 varten.  Peruskarttaote on maanmittauslaitoksen sivuilta    (www.vanhatpainetutkartat.maanittauslaitos.fi).