Patakoukusta noitarummun vasaraksi

Suomen Kotiseutuliitto on haastanut Suomen 100-vuotissynttäreiden kunniaksi kaikki maamme paikallismuseot valitsemaan yhden esineen omista kokoelmistaan ja kertomaan sen kautta tarinaa kotiseudusta ja paikkakunnasta, ehkä jopa Suomesta ja suomalaisuudesta. Paikallismuseoiden valitsemiin esineisiin voi tutustua tarkemmin Kotiseutuliiton Flickr-albumissa: https://www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto/sets/72157665972237095. Vaikka haaste on esitetty nimenomaan paikallismuseoille, ei liene haitaksi nostaa esille poimintoja myös vaikkapa maakuntamuseoiden, tässä tapauksessa Kainuun Museon, kokoelmista.

Kainuun Museon kokoelmista löytyy eräs mielenkiintoinen ja harvinainen esine, joka on tullut osaksi museon kokoelmia 1930-luvun alussa patakoukuksi nimettynä. Seminaarilainen Vietti Tolonen sai esineen Kainuun Museoyhdistyksen kustannuksella tekemällään keruumatkalla vuonna 1931 Suomussalmen Vuokista. Tuolloin esineestä on kirjoitettu ylös seuraavat tiedot: ”Patakoukku: Juho Pöllänen. Tuotu Kuhmoniemeltä n 50 v. sitten, ikä tuntematon. Tuotu Kuumon Kyllölästä.”

Patakoukkuko?

Esine jatkoi elämäänsä patakoukkuna aina vuoteen 1956, jolloin se luetteloinnin yhteydessä oli jätetty kokonaan nimeämättä. Mahdollisesti jo tuolloin on herännyt epäilys siitä, että esine ei ehkä sittenkään voi olla patakoukku. Hieman myöhemmin Suomen Museoliiton pääsihteeri, maisteri Jorma Heinonen tutustui Kainuun Museon kokoelmiin ja hänen tutkimustensa myötä varmistui, että esine onkin noitarummun vasara, ja näin ollen museon ainoa esine, joka voidaan yhdistää Kainuuta varhaisina aikoina asuttaneisiin lappalaisiin.

Erityisen harvinaisen tästä Kainuun Museon noitarummun vasarasta tekee se, että vastaavanlaista, raudasta tehtyä noitarummun vasaraa ei tiettävästi löydy muualta kuin Norjasta, Tromssan museon saamelaiskulttuuria käsittelevästä kokoelmasta. Muut säilyneet noitarummun vasarat on tehty yleensä poronsarvesta. Noitarumpuja on tutkinut muun muassa ruotsalainen etnografi Ernst Manker vuonna 1938 julkaistussa teoksessan Die Lappische Zaubertrommel I.

Vasemmalla Kainuun Museon noitarummun vasara ja
oikealla vastaava esine Tromssan museosta.
(Piirros Merja Rönkkö)

Sekä Kainuun Museon että Tromssan museon noitarummun vasaran ajoitus on jäänyt arvoitukseksi, mutta professori Ørnulv Vorren Tromssan museosta on arvellut molempien vasaroiden olevan peräisin Kuhmosta. Tämä näkemys perustuu ennen kaikkea siihen, että Kuhmossa on ollut tunnetusti taitavia seppiä ja siellä on harjoitettu jo vanhastaan kotitekoisen raudan valmistusta. Toisaalta sepän taidot yhdistyvät kansanrunoudessa noituuteen, joten noitarummun vasaran valmistaminen raudasta voisi saada selityksensä myös tästä näkökulmasta. 

Noitarummun vasara Kainuun Museon perusnäyttelyssä.

Nykyisin tätä harvinaislaatuista esinettä voi ihastella Kainuun Museon perusnäyttelyssä ja samalla mietiskellä, kuinka monen monta mielenkiintoista tarinaa sillä olisikaan meille kerrottavanaan.

Teksti: Ulla Härkönen