(17.9.1896- 6.9.1959)
Tyyne Vepsäläinen syntyi 17.9.1896 Uudellamaalla entisessä
Pohjan kunnassa, joka on nykyään osa Raaseporin kaupunkia. Lapsuutensa ja
nuoruutensa Tyyne vietti Savonlinnassa ja Joensuussa, sillä koti seurasi
rautateillä työskennelleen Pekka-isän kulloistakin työpaikkaa. Vepsäläisten
asuessa Savonlinnassa, Tyyne opiskeli talouskoulussa, mutta sieltä elämä
johdatti hänet Helsinkiin ja kätilöopistoon.
Tyynen lisäksi kätilöopistosta valmistui 9.4.1919 yhdeksän
muuta, joille esitettiin kysymys: ”Onko joukossa rohkeaa henkilöä, joka lähtisi
töihin vaativiin olosuhteisiin Vuolijoelle?” Tyyne päätti ottaa haasteen
vastaan, mutta saavuttuaan uudelle kotipaikkakunnalleen, tiedetään hänen
tuumanneen seuraavaa: ”Täällä minä en laukkuani pura.” Itä-Suomen kaupungeissa
varttuneelle ja juuri Helsingistä muuttaneelle nuorelle naiselle Vuolijoen
hiljaisuus oli suuri kulttuurishokki.
![]() |
Tyyne Alasalmi. Kuva: Riihipiha-museon kokoelma. |
Asunto uudelle kätilölle löytyi Kontiolan talosta ja pian
hän ystävystyikin Vuolijoen naisväen kanssa. Muutama vuosi Vuolijoelle
asettumisen jälkeen Oulun lääninhallitus valitsi neljän hakijan joukosta Tyynen
ylläpitämään synnytyslaitosta Kajaaniin. Noin vuosi tämän synnytyslaitoksen
perustamisen jälkeen Tyyne avioitui 3.8.1924 Yrjö Alasalmen kanssa. Tuore
aviomies ja avioliitto tiesivät sitä, että oli aika palata rakentamaan elämää
Vuolijoelle. Tyyne Alasalmi palasi kätilön toimeen Vuolijoelle lokakuussa 1925.
Kätilönä toiminen Kainuussa sata vuotta sitten oli raskasta työtä. Synnytykset
hoidettiin tavallisesti kotioloissa ja kätilön piti synnytyksen alettua rientää
paikalle ajasta ja paikasta riippumatta.
![]() |
Tyyne Alasalmen käyttämiä kätilön työvälineitä. |
Alasalmille valmistui Päivärinteen talo marraskuussa 1926. Lapsia perheeseen syntyi kuusi vuosina 1926–1935, mutta vanhempien suureksi suruksi Aira-esikoinen menehtyi jo vuoden ikäisenä 18.4.1927. Perheen ja töiden lisäksi Tyyne Alasalmi toimi aktiivisesti Vuolijoen Lotta Svärd -paikallisosastossa, jonka johtokuntaan hän kuului jo 1920-luvulla. Töiden, lottatoiminnan ja arjen yhdistäminen ei ollut aina ongelmatonta. Toisinaan tilanne oli sellainen, että öisen synnytyksen hoidettuaan Tyyne riisui aamulla kätilönpukunsa ja vaihtoi sen heti lottapukuun. Tämä tarkoitti myös sitä, että lapsien tuli aikuistua varhain ja kantaa vastuuta arjen pyörittämisestä.
Isänmaan puolustaminen oli perheen yhteinen asia, sillä Yrjö
Alasalmi toimi Vuolijoen Suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Sotavuosina
Tyynen tehtävät lisääntyivät entisestään. Hän toimi muun muassa Kansan avun
johtajana, Mannerheim-Liiton sotakummiasiamiehenä, lottatehtävissä
muonituspäällikkönä, rahastonhoitajana ja invalidiyhdyshenkilönä.
![]() |
Kätilön työvälineitä. |
Kätilön työssä tapahtui muutos 1950-luvulla, kun vastaanotto ja äitiysneuvola siirtyivät uudelle Terveystalolle. Osa synnyttäjistä
saatettiin viedä myös autolla Kajaanin synnytyslaitokselle. Tyyne Alasalmi jäi
ansaitulle eläkkeelle vuonna 1958, mutta jo vuotta myöhemmin hän menehtyi Oulun
Diakonissalaitoksella 6.9.1959.
Lähteet:
Alasalmen sukuseura ry: Johan Ungerin jälkipolvet
Iikka Alasalmen ja Heljä Haatajan haastattelu Vuolijoella
4.10.2023
Kajaani 25.6. ja 9.7.1923
Kätilölehti no. 4. 1919.
Rakasta maata ja kansaasi – Kainuun Lotta Svärd 1921–1944
Teksti: Jarkko Kauppinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti