Kohota korven nainen - elämäntarinoita Kainuusta, osa 17. Tyyne Alasalmi

(17.9.1896- 6.9.1959) 

Tyyne Vepsäläinen syntyi 17.9.1896 Uudellamaalla entisessä Pohjan kunnassa, joka on nykyään osa Raaseporin kaupunkia. Lapsuutensa ja nuoruutensa Tyyne vietti Savonlinnassa ja Joensuussa, sillä koti seurasi rautateillä työskennelleen Pekka-isän kulloistakin työpaikkaa. Vepsäläisten asuessa Savonlinnassa, Tyyne opiskeli talouskoulussa, mutta sieltä elämä johdatti hänet Helsinkiin ja kätilöopistoon.

Tyynen lisäksi kätilöopistosta valmistui 9.4.1919 yhdeksän muuta, joille esitettiin kysymys: ”Onko joukossa rohkeaa henkilöä, joka lähtisi töihin vaativiin olosuhteisiin Vuolijoelle?” Tyyne päätti ottaa haasteen vastaan, mutta saavuttuaan uudelle kotipaikkakunnalleen, tiedetään hänen tuumanneen seuraavaa: ”Täällä minä en laukkuani pura.” Itä-Suomen kaupungeissa varttuneelle ja juuri Helsingistä muuttaneelle nuorelle naiselle Vuolijoen hiljaisuus oli suuri kulttuurishokki.  

Tyyne Alasalmi. Kuva: Riihipiha-museon kokoelma.

Asunto uudelle kätilölle löytyi Kontiolan talosta ja pian hän ystävystyikin Vuolijoen naisväen kanssa. Muutama vuosi Vuolijoelle asettumisen jälkeen Oulun lääninhallitus valitsi neljän hakijan joukosta Tyynen ylläpitämään synnytyslaitosta Kajaaniin. Noin vuosi tämän synnytyslaitoksen perustamisen jälkeen Tyyne avioitui 3.8.1924 Yrjö Alasalmen kanssa. Tuore aviomies ja avioliitto tiesivät sitä, että oli aika palata rakentamaan elämää Vuolijoelle. Tyyne Alasalmi palasi kätilön toimeen Vuolijoelle lokakuussa 1925. Kätilönä toiminen Kainuussa sata vuotta sitten oli raskasta työtä. Synnytykset hoidettiin tavallisesti kotioloissa ja kätilön piti synnytyksen alettua rientää paikalle ajasta ja paikasta riippumatta.  

Tyyne Alasalmen käyttämiä kätilön työvälineitä.

Alasalmille valmistui Päivärinteen talo marraskuussa 1926. Lapsia perheeseen syntyi kuusi vuosina 1926–1935, mutta vanhempien suureksi suruksi Aira-esikoinen menehtyi jo vuoden ikäisenä 18.4.1927. Perheen ja töiden lisäksi Tyyne Alasalmi toimi aktiivisesti Vuolijoen Lotta Svärd -paikallisosastossa, jonka johtokuntaan hän kuului jo 1920-luvulla. Töiden, lottatoiminnan ja arjen yhdistäminen ei ollut aina ongelmatonta. Toisinaan tilanne oli sellainen, että öisen synnytyksen hoidettuaan Tyyne riisui aamulla kätilönpukunsa ja vaihtoi sen heti lottapukuun. Tämä tarkoitti myös sitä, että lapsien tuli aikuistua varhain ja kantaa vastuuta arjen pyörittämisestä.   

Isänmaan puolustaminen oli perheen yhteinen asia, sillä Yrjö Alasalmi toimi Vuolijoen Suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Sotavuosina Tyynen tehtävät lisääntyivät entisestään. Hän toimi muun muassa Kansan avun johtajana, Mannerheim-Liiton sotakummiasiamiehenä, lottatehtävissä muonituspäällikkönä, rahastonhoitajana ja invalidiyhdyshenkilönä.   

Kätilön työvälineitä.

Kätilön työssä tapahtui muutos 1950-luvulla, kun vastaanotto ja äitiysneuvola siirtyivät uudelle Terveystalolle. Osa synnyttäjistä saatettiin viedä myös autolla Kajaanin synnytyslaitokselle. Tyyne Alasalmi jäi ansaitulle eläkkeelle vuonna 1958, mutta jo vuotta myöhemmin hän menehtyi Oulun Diakonissalaitoksella 6.9.1959. 

Lähteet: 

Alasalmen sukuseura ry: Johan Ungerin jälkipolvet  

Iikka Alasalmen ja Heljä Haatajan haastattelu Vuolijoella 4.10.2023  

Kajaani 25.6. ja 9.7.1923           

Kätilölehti no. 4. 1919.  

Rakasta maata ja kansaasi – Kainuun Lotta Svärd 1921–1944   

Teksti: Jarkko Kauppinen