Kohota korven nainen - elämäntarinoita Kainuusta, osa 7. Elin "Pippi" Gutzen ja Hanni Hyöky

(10.3.1892-5.5.1962)

Pudasjärvellä syntyneestä Elin ”Pippi” Gutzenista tuli kajaanilainen 9-vuotiaana, kun hänen isänsä Henrik Immanuel Gutzen nimitettiin Paltamon piirin nimismieheksi vuonna 1901. Oppikoulun jälkeen Pippi Gutzen opiskeli Helsingissä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Coranderin veistokoulussa. Puusepän ammatti oli 1900-luvun alussa naiselle harvinainen ammatti.

Elin "Pippi" Gutzen. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto.

Luonnenukkien ammattimaisen valmistuksen Gutzen aloitti vuonna 1931 tultuaan kahdella nukellaan palkituksi Suomen Kuvalehden järjestämässä kilpailussa. Kolmen vuosikymmenen aikana luonnenukkeja syntyi noin kolmetuhatta ja tekijä piti nukeistaan luetteloa. Viimeisin nukke valmistui 1961. Yleisin aihe oli kainuulainen tukkijätkä, mutta häneltä tilattiin paljon näköisnukkeja eri ammattien edustajista, paikallisista henkilöistä ja julkisuuden henkilöistä, kuten poliitikoista, kirjailijoista ja säveltäjistä. Nukkensa päät Gutzen veisti puukolla.

Pippi Gutzenin nukkeja Kohota korven nainen - elämäntarinoita Kainuusta  -näyttelyssä.

Gutzenin työn innoittajana saattoi olla hänen äidinäitinsä Amanda Hertman (1835–1908), jota pidetään nukketaiteen ensimmäisenä suomalaisena edustajana. Luonnenukkien lisäksi Pippi Gutzen teki tilauksesta huonekaluja ja muita pieniä puusepäntöitä. Hänen työhuoneensa seinällä oli paperille maalattu teksti: Tee työ ja unhoita kaikki muu, kuin unelma öinen unhoittuu!

Asunto ja puutyöverstas sijaitsivat Kajaanin kirkon vieressä niin sanotussa Karvosen talossa. Gutzen eli talossa naisystävänsä kanssa. Nukketaiteilija menehtyi 70-vuotiaana.

Lähteet:

- Suomen Kuvalehti n:o 41 1931

- Oma Koti n:o 23 1932

Hanni Hyöky

(15.3.1880-25.1.1970)

Johanna Maria Lundstedt syntyi Varsinais-Suomessa ja kävi koulunsa Tampereella. Vuonna 1904 hän avioitui Kajaanin pormestarin Fredrik Hyökyn (1873–1952) kanssa ja muutti Kajaaniin. Pormestari Hyöky oli useassa yhdistyksessä aktiivinen ja miehensä rinnalla Hanni Hyöky osallistui moniin kaupungissa järjestettyihin juhliin ja tilaisuuksiin ja oli siten erittäin tunnettu kaupunkilaisille. Hän osallistui kuitenkin moneen yhteiskunnalliseen toimintaan myös itsenäisesti.

Hanni Hyöky kuvattanu 1930-luvulla. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto.

Hyöky toimi Rajasotilaskotiyhdistyksen Kajaanin osaston puheenjohtajana 25 vuotta ja 15 vuotta puheenjohtajana Kainuun Marttapiiriliitossa, jonka perustajajäsen hän oli. Marttatoiminnalla Hyöky halusi edistää Kainuun kotien ja naisten asemaa. Lisäksi hän kuului muun muassa Lotta-Svärd-yhdistyksen piirihallitukseen, Mannerheim-liiton Kajaanin osaston johtokuntaan, Kokoomuksen Naisten Kainuun Maakuntaliiton hallitukseen, Kansallisseuran johtokuntaan ja Pohjola-Norden-järjestön Kajaanin osastoon.

Hanni Hyöky jäi leskeksi 72-vuotiaana ja itse hän kuoli 89-vuotiaana. Yksityisistä harrastuksista Hyökylle olivat tärkeitä kutominen ja kirjojen lukeminen.

Lähde:

- Pormestarin rouva Hanni Hyöky 80-vuotias. Kajaani 15.3.1960.  Martat.fi -sivusto

Teksti: Antti Mäkinen