Käö kahtomassa – Kainuun museoviikko 26.6.–2.7.2023

Kainuun museot järjestävät perinteiseksi muodostuneen Käö kahtomassa – Kainuun museoviikon 26.6.-2.7.2023. Museoviikon aikana voi tutustua Kainuussa sijaitseviin paikallismuseoihin, niiden näyttelyihin ja toimintaan sekä Kainuun Museon ja Kajaanin taidemuseon kesän tarjontaan.

Viikon ohjelmaan sisältyy muun muassa yleisöopastuksia, työnäytöksiä, ohjelmaa koko perheelle ja Sotkamon Senioripuistossa järjestettävä rantaongintatapahtuma. Museoviikolla sosiaalisessa mediassa riemastuttava Kamu-hahmo kohtaa jännittäviä seikkailuja. Kamu-hahmo toteutettiin tänä keväänä Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistyksen, Kainuun museoiden ja taiteilija Eeva Kouvalaisen yhteistyönä. 

Museoviikolla ihmiset pääsevät tutustumaan kotipaikkakuntansa museoihin, paikkakunnan historiaan ja perinteisiin mielenkiintoisissa tapahtumissa. Tapahtumat tarjoavat myös ulkopaikkakuntalaisille oivan tavan tutustua kainuulaiseen kulttuuriin ja kulttuuritarjontaan.

Eeva Kouvalaisen luoma Kamu-hahmo

Ohjelma:

ma 26.6.

• Kainuun Museo (Asemakatu 4) Perusnäyttelyn yleisöopastus klo 16.30.
• Kuhmo, Tuupalan museo (Tervatie 1) Teemana kesäleikit. Avoimet ovet klo 10–16.

ti 27.6.

• Kuhmo, Tuupalan museo (Tervatie 1) Teemana kesäleikit. Avoimet ovet klo 10–16
• Paltamon kotiseutumuseo (Lepikontie 11) Lääkäri-ilta klo 17–19, jossa muistellaan vanhoja kunnan lääkäreitä. Alakerrassa klo 11–19 Lääkintää ja linimenttiä -näyttely. Avoimet ovet.

ke 28.6.

• Kainuun Museo (Asemakatu 4) Koko perheen tapahtuma klo 14–18. Ohjelmassa: kahvia, teetä, mehua ja mehujääpuikkoja, huussihistoriavisa, askartelupiste ja muuta mukavaa.
• Kajaanin taidemuseo (Linnankatu 14) Yleisöopastus kuvanveistäjä Kaija-Riitta Iivosen näyttelyyn Koko elämä klo 18.

• Kuhmo, Tuupalan museo (Tervatie 1) Teemana kesäleikit. Avoimet ovet klo 10–16.

to 29.6.

• Kainuun Museo (Asemakatu 4) yleisöopastus museon kesänäyttelyssä Huussi - Tarinoita tuvan ja tunkion väliltä klo 16.30.
• Kajaanin taidemuseo (Linnankatu 14) Lasten opastus kuvanveistäjä Kaija-Riitta Iivosen näyttelyyn Koko elämä klo 13.
• Kuhmo, Tuupalan museo (Tervatie 1) Teemana kesäleikit. Avoimet ovet klo 10–16.

pe 30.6.

• Kuhmo, Tuupalan museo (Tervatie 1) Teemana kesäleikit. Avoimet ovet klo 10–16.
• Ristijärvi, Katvela (Kirkkotie 5) Avoimet ovet klo 11–17 Ristijärven Suojeluskunta- ja lottanäyttelyssä, sekä 50-luvun koululuokassa, missä voit kokeilla kaunokirjoitusta mustekynällä, piirtämistä rihvelitauluun ja harmonilla soittamista.  Kahvitarjoilu.
• Vuolijoki, Riihipiha-museo (Kuusirannantie 67) "Perinneleikkejä pirtissä ja pihalla" kävijät pääsevät kokeilemaan erilaisia kädentaitoja ja leikkejä. Avoimet ovet klo 11–17

la 1.7.

• Hyrynsalmi, Kaunislehdon talomuseo (Vanhatie 89) Työnäytöspäivä alkaen klo 12. Ohjelmassa mm. Pikkupelimannit, hirsiseinän piiluamista ja FT Satu-Maarit Myllyniemen esitys.

su 2.7.

• Sotkamo-Seura järjestää koko perheen rantaongintatapahtuman klo 12–15 Sotkamon Senioripuistossa. Onkia lainattavissa, ohjausta, opastusta, kalastustietoutta ja kioski. Vapaa pääsy.

@Eevakart

 

 

Riihipiha ja monimuotoinen arki

Museoviraston antaman määritelmän mukaan paikallismuseot hahmotetaan paikoiksi, jotka ovat oman alueensa kulttuuriperinnön säilyttäjiä. Ne ovat tärkeässä asemassa paikallisen perinteen ja tarinoiden vaalimisessa. Paikallismuseoissa nämä perinteet ja tarinat pääsevätkin esiin. (Museovirasto, 2021.) Vuolijoen kirkonkylällä sijaitseva Riihipiha-museo on juuri tällainen paikka. Siellä menneisyys herää eloon.

Vuonna 1991 perustettu Riihipiha on talonpoikaismuseoalue, joka koostuu 35 rakennuksesta. Museon esineistö ja rakennukset esittelevät, millaista elämä oli Vuolijoella ja Kainuussa edellisten sukupolvien aikaan. Museon kokoelmiin kuuluu noin 4000 esinettä. Käsityönä valmistetut puiset, eri maataloustöihin liittyvät esineet kertovat maailmasta ennen sähkön käytön yleistymistä (Riihipiha, 2023).

Esineistö koostuu perinteisistä arkisista asioista, mutta arkisetkin asiat voivat nousta esiin voimakkaana ja vivahteikkaasti. Oiva esimerkki tästä on museon kyläkauppa. Heti avatessaan oven ja astuessaan kauppaan sisään on mahdollista kuulla pienen kellon kilahdus. Ääni ilmoitti kaupan pitäjälle aikoinaan, että asiakas on astunut sisälle liikkeeseen. Tällä pienellä yksityiskohdalla oli allekirjoittaneeseen suuri vaikutus. Kellon äänen kuuleminen heitti minut suoraan parikymmentä vuotta taaksepäin menneisyyteen. Ehkä ääni vetosi johonkin alitajunnassa piilevään muistoon kauppavierailusta lapsena tai vanhojen suomalaisten elokuvien äänimaisemaan. Vaikutus oli voimakas ja äänimaailma ankkuroi minut vahvasti kyseiseen paikkaan.

Riihipihan kauppa

Kellon ääni ei ole ainut asia, joka kyläkaupassa tuo menneisyyden vahvalla tavalla esiin. Sen tekee myös kyläkaupan esineistö. Kauppa pursuaakin erilaisia menneisyydessä myytyjä kirjavia tuotteita ja niiden mainoksia. Ne tuovat rakennuksen sisätilaan värejä ja kiinnittävät siellä vierailevan ihmisen huomion. On kynäpenaali, jonka kannessa ottelevat haarniskaan sonnustautuneet menneisyyden ritarit. Kaupasta löytyy myös sinistä ja punaista väriä yhdistelevä Katrina-kahvipakkaus, jossa mainitaan olympialaiset. Partakoneteräpakkauksen kantta puolestaan korostaa pistomiekka.

Hiiribaari Riihipihan kokoelmista

Mieleen jää myös etenkin rotanmyrkkypakkaus, jossa musta huumori kukkii. Hiiribaarissa hiiri on kuvattu kuin se istuisi kirjaimellisesti baaritiskillä tilaamassa. Visuaalisesta kulttuurista kiinnostuneille kyläkauppa onkin aarreaitta, jonka kuvien kautta avautuu ikkuna menneisyyteen. Ne kertovat paikallishistoriasta näyttämällä mitä tuotteita kyläkaupassa myytin, mutta kahvipakkauksissa mainitut olympialaiset kertovat myös yleisesti tuona aikana Suomessa vaikuttaneista yhteiskunnallisista asioista.

Museolla arkiset esineet yhdistyvätkin visuaalisuuden kanssa. Tuumalassa kävijä oppii kotitalousneuvojan työstä, ja samalla kotitalousneuvojan voimakasvärinen vihreä työtakki jää hyvin mieleen. Rakennus on myös täynnä tyylikäskantisia kirjoja ja oppaita. Esineistöä museolla on laidasta laitaan. Jos katsoja haluaa tutustua maatalouskoneisiin tai käsityönä tehtyihin puisiin esineisiin, niitä löytyy. Hänen täytyy vain suunnata katseensa esimerkiksi avosuojia kohti, sillä sieltä löytyy vaikka minkä näköistä konetta ja härpäkettä. Rautaiset maanmuokkausvälineet eli äkeet tulevat siellä tutuiksi. Jos taas vierailijaa kiinnostaa toisenlainen esineistö, hän voi vierailla Pikkukummussa, jossa sijaitsee muun muassa Lotta Svärd- ja Säästöpankki-aineisto. Aineistot kuvaavat historiallisia maanpuolustuksen ja liike-elämän osa-alueita. Pikkukumpu onkin täynnä mielenkiintoista aineistoa mitaleineen ja seinillä näkyvine Marsalkan päiväkäskyineen.

Maatalousneuvojan toimisto

Museoalueen kesäkahvila Niittypirttiin istahtaessaan voi jatkaa mielenkiintoisen esineistön tutkimista, sillä pirtin eteiseen astuessaan kävijän toivottavat tervetulleeksi keisari Aleksanteri I:n matkoja Suomessa 1800-luvulla kuvaavat maalaukset. Niittypirtti on auennut kesäksi muun museon mukana lauantaina 17.6.2023, joten vierailijoille tarjoutuu oiva mahdollisuus käydä katsomassa kyseisiä maalauksia.

Niittypirtin kesäkahvila

Paikallisalueen menneisyys ja arki esiintyvät Riihipihassa monessa eri asussa: niin puisina käsitöinäkuin rautaisina teollisuuden luomina työkoneina ja värikkäinä ja voimakkaina kuvina.

 

 

Teksti ja kuvat: Eetu Heikkinen

 

Lähteet:

Paikallismuseotoiminta Suomessa vuonna 2021. Museoviraston selvityksiä 6. Pia Lonardi, Joanina Vaahtolammi & Risto Hakomäki (toim). 2021.

Riihipiha. 2023.  https://riihipiha.fi/