Kohota korven nainen - elämäntarinoita Kainuusta, osa 5. Lici Heikkinen

(31.10.1865-17.2.1928)

Lici Sund syntyi Oulussa ruotsinkieliseen perheeseen ja hän kävi ruotsinkielisen koulun. Valmistuttuaan vuonna 1884 hän tuli Hyrynsalmelle yksityisen koulun opettajaksi. Vuotta myöhemmin Sund ja kaupanhoitaja Johan Alfred Heikkinen menivät naimisiin. Aluksi nuori pari puhui kotona vain ruotsia, mutta vähitellen sekä ruotsia että suomea. 

Lici Heikkinen. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto, Uusi valokuvaamo.

  

Lici Heikkinen lopetti opettajan työnsä ja keskittyi kotitalon hoitoon sekä miehensä apulaisena toimimiseen. Vuonna 1894 perheessä oli jo viisi lasta ja he kokivat raskaan menetyksen, kun kotitalo piharakennuksineen tuhoutui rajussa tulipalossa. Perhe muutti aiemmin ostamansa Hallan tilalle, jossa heidän ei ollut alun perin kuitenkaan tarkoitus asua. Kaikki piti aloittaa alusta ja elämä oli raskasta. Lapsia perheeseen syntyi kaikkiaan yhdeksän, viimeisinä kaksoispojat vuonna 1906. 

Heikkisten perhe noin vuonna 1910. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto, Matti Hiltunen

J. A. Heikkinen oli saanut yhdeksi tehtäväkseen toimia kunnankirjurina. Miehen kiireiden vuoksi tehtävät siirtyivät vaimolle, jolla oli kaunis käsiala. Monessa muussakin asiassa Heikkisen pariskunnan kerrotaan olleen tasaveroisia kumppaneita. Miehen ollessa kauppamatkoilla, valtiopäivillä tai muuten poissa kotoa, vaimo hoiti monet käytännön asiat.  

Lici Heikkinen oli täysin mukana ja miehensä apuna myös jääkäriliikkeessä, kun Hallan talo oli merkittävä etappi Saksaan lähtijöille. Lotta-järjestön kirjassa Lici Heikkistä kehutaan vuolaasti: ”Talon emäntä Lici Heikkinen rohkeudessaan miehensä veroinen, jaloaatteinen, lämminsydäminen nainen, mieleltään kuningatar, hieno ja hyvä. Jääkäreiden kuningatar hän olikin. Kotiin olivat jääkärit ja pakolaiset tervetulleet.”

Lici Heikkinen palkittiin ansioistaan IV luokan vapauden ristillä ja Saksan Punaisen Ristin ansiomitalilla. Kainuun Lotta Svärd -piiri kutsui hänet kunniajäsenekseen. Heikkisen terveys alkoi horjua kansalaissodan aikoihin ja 1920-luvulla hän sairasteli paljon. Koska perheen varallisuus oli heikko, hän ei lähtenyt Hyrynsalmelta muualle asiantuntevampien lääkäreiden tutkittavaksi. Kun ystävät järjestivät rahallista avustusta perheelle vuonna 1927, emäntä pystyi lähtemään Helsinkiin tutkimuksiin. Mitään ei ollut kuitenkaan enää tehtävissä ja Lici Heikkinen kuoli pitkälle edenneeseen syöpään helmikuussa 1928.

Kuva ja teksti: Kainuun Museon kuva-arkisto ja Antti Mäkinen

Lähteet:

- Arvo Kokko: Hallan ukko. Piirteitä maanviljelijä J. A. Heikkisen elämästä ja elämäntyöstä. Porvoo 1939.

- Valkoinen kirja. Lotta Svärd yhdistyksen keskusjohtokunnan julkaisema 1928. Helsinki 1928.