Kohota korven nainen - elämäntarinoita Kainuusta, osa 14. Lyydia Leinonen "Niittylän Lyyti"

11.7.1898 -28.12.1983 

Lyydia Maria Leinonen syntyi Onnenmättäällä Paltamon Vaarankylällä maanviljelijä Paavo Leinoselle ja Kaisa Stiina os. Hukkaselle. Lyyti oli kuudesta lapsesta nuorimmainen. Paavo-isä oli taitava suksentekijä, jonka suksia myytiin Oulun markkinoilla. Koti oli savupirtti ja tilalla pidettiin kolmea lehmää. Lyytin sedän perhe asui myös Onnenmättäällä, niin että kylmä eteinen erotti veljesten kodit toisistaan. Lyytin lapsuudessa oli tapana kokoontua toisen perheen luokse tarinoimaan - välillä niinkin pelottavia juttuja, että lasta pelotti juosta kylmän eteisen läpi oman kodin puolelle. Lyyti muisteli, että lapsuudessa Vaarankylällä kuului sudenulvontaa. 

Lyydia Leinonen. Kuva: Raili Leinosen kokoelma.

Paavo-isä kuoli Lyytin ollessa seitsenvuotias. Leski Kaisa Stiina löysi uuden puolison muutaman kilometrin päästä Niittylästä, samoin leskeksi jääneen Jaakko Karjalaisen. Niin Kaisa Stiina muutti vielä kotona asuvien lapsiensa kanssa Niittylään. Lyyti meni nuorena piikomaan, mistä nuori piika sai Viljo-pojan jo vuonna 1913 ja Lyyti palasi Niittylään. Seuraavana vuonna isäntä Jaakko menehtyi, jolloin Lyytin veli Johannes, jota Jussiksi sanottiin, otti vastuun Niittylän tilasta. Siellä Lyyti ja Jussi elivät koko elämänsä. Talossa asui myös Lyytin poika Viljo ja taloon tuli myöhemmin myös miniä. Miniä sai hoitaa navettatyöt, Lyyti hoiti talon työt. Lyytin elämä päättyi talvisena iltayönä Niittylässä sairaskohtaukseen. 

Mikä ei Lyytiltä käynyt ei käynyt keltään. Lyyti oli jo pikkulapsena isäänsä seuraten päättänyt valmistaa sukset. Hän valmistikin oivan parin ja niitä seurasi monet esineet, kuten tuolit, jakkarat, penkit ja tiinut. Lyyti teki kovasti kaikkia talon töitä niin pöllimetsässä kuin maantiellä, hevosmiehen hommissa, heinänniitossa ja halkoja hakaten. Heinätöissä piti olla kolmet heinät yhtaikaa ilmassa. Kun talon miehet olivat savotassa, Lyyti pärjäsi töissä ilman vaikeuksia. Lyyti oli niin taitava kalastaja, että se herätti kateuttakin. Läheiseltä Vehkapurolta nousi purotaimenta ja järviltä nousi kalaa verkolla. Lisäksi Lyyti taisi myös perinteiset naisten työt, esimerkiksi villankehruun. Lyyti marjasti niin, että riitti torille myytäväksi asti. Hän leipoi kukot, rieskat, piirakat ja juustoleivät. Pyykki pestiin puron rannassa muuripadassa. Silloin naapurista paikalle saapui myös Reeta-ystävä, jonka kanssa parannettiin samalla rupatellen maailmaa. 

Lyydia Leinonen. Kuva: Raili Leinosen kokoelma.

Lyyti hoiti paitsi talon myös ihmiset. Hän hoiti omaa lastaan ja lapsenlapsia, talon kasvattityttö-Mantaa, sekä omaa äitiään kun tämä iän myötä dementoitui pahoin ja välillä karkailikin. Kun rautatietä rakennettiin, Niittylässä asui rautatieläisen perhe. Kun vanhemmat olivat töissä, Lyyti hoiti tämän perheen lapsia. Kirkkopyhinä Lyyti matkusti Paltaniemelle. Hän kävi myös maatalousnäyttelyissä ja Kajaanin torilla markkinoilla. Torilla Lyyti osasi pitää puolensa ja pistää vastaan, nimittäin silloin kun Lyyti suuttui, suuttui hän myös tulisesti. 

Lähteet:

- Kajaanin Lehti, 02.11.1904 ja 14.11.1906.

- Kotiseutulehti Paltamo 4.1.1964.

- Leinonen Raili. Haastattelu. 9.1.2024.

- Paltamon ekomuseon www-sivut. Viitattu 1.2.2024.

Teksti ja kuvat: Henna Kettunen ja Raili Leinosen kokoelma.

Kohota korven nainen - elämäntarinoita Kainuusta, osa 3. Salme Tervonen

Salme Mustonen syntyi 17.2.1929 Juho ja Kaisa Mustosen perheeseen, johon entuudestaan kuului kaksi vanhempaa sisarusta. Sotkamon Leinolan talon kangaspuut ja rukki olivat nuoren Salmen kovassa käytössä, sillä käsityöt kuuluivat hänen harrastuksiinsa jo lapsuudessa. Käsityöt ja käsityötaito olivat Salmelle siinä määrin rakkaita asioita, että hän hakeutui alan koulutukseen. Töitä hän teki muun muassa yrittäjänä ja kotiteollisuusneuvojana. 

 

Kainuun Pirtin toiminnanjohtaja Salme Tervonen. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto.

Perheen perustaminen tuli ajankohtaiseksi 1950-luvulla, kun hän tapasi tulevan aviomiehensä Vilho Tervosen. Perheen ja työn yhdistäminen onnistui Salmelta hyvin, sillä neljän lapsen kasvattamisen lisäksi hän pystyi nopeana kutojana tekemään tilaustöitä kotona. 

Kajaanin kotiteollisuusyhdistys perustettiin vuonna 1908. Sen tarkoituksena oli edistää ja vaalia kainuulaista kotiteollisuutta ja kehittää käsityötaidosta ihmisille työtä ja ammatteja. Kotiteollisuusyhdistyksen toimesta perustettiin vuonna 1963 Kainuun Pirtti, joka toimi kotiteollisesti valmistettujen tuotteiden kauppapaikkana. Salme Tervonen teki elämänuransa Kainuun Pirtin ja Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtajana vuosina 1966–1991. Kainuun Pirtti toimi vuodesta 1972 alkaen osakeyhtiönä ja toimintaa kehitettiin muun muassa siten, että vähittäismyymälät olivat Kajaanissa, Kuhmossa ja Oulussa. Tämän lisäksi Kajaanissa oli myös toimisto- ja tukkumyynnin tilat. Pääasiassa Kainuun Pirtin tuotteet olivat käsityönä villasta tai pellavasta valmistettuja tekstiilejä, joilla oli omat tuotantosarjansa laajemman markkinoinnin aikaansaamiseksi. 

   

Salme Tervonen juhlii kotonaan kotiteollisuusneuvoksen arvonimeä. Kuva: Jussi Mielikäinen, Kainuun Museon kuva-arkisto.

Salme Tervonen sai tekemästään työstä myös kiitosta: hänet palkittiin vuonna 1978 valtion taideteollisuuspalkinnolla ja vuonna 1983 hänelle myönnettiin kotiteollisuusneuvoksen arvonimi. Epäilemättä työuran kohokohtia olivat myös presidenttien kohtaamiset. Salme Tervonen ojensi 28.3.1968 Urho Kekkoselle miesten pellavaisen kesäpuvun, joka oli Kainuun Pirtin ensimmäinen kappale kyseistä tuotetta. Sotkamossa järjestelyillä vuoden 1987 Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisilla kesäjuhlilla Salme Tervonen lahjoitti presidentti ja rouva Koivistolle kainuulaisen Sipitysshaalin. 

Salme Tervonen oli pidetty henkilö ja häntä on luonnehdittu innostavaksi sekä sydämelliseksi ihmiseksi. Salme Tervonen menehtyi 17.11.2000. 

 

Salme Tervonen esittelee Kainuun Pirtin tuotteita presidenttiparille. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto.

Lähteet: 

- Kainuun Sanomat: Salme Tervosen muistokirjoitus 10.12.2000   

- Kajaanin kotiseutuarkisto: Kainuun Pirtin lehtileikearkisto. 

- Kotiseurakuntani – Kajaanin seurakuntalehti: 7/2023. Salme Tervonen   

- Taito Kainuu https://craftstories.fi/project/yhdistys-taito-kainuu/ 23.10.2023 

- Tervonen Helena: Pienyrityksen toimintaedellytyksiä Kainuussa – Esimerkkinä Kainuun Pirtti Oy

Kuva ja tekstit: Kainuun Museon kuva-arkisto ja Jarkko Kauppinen