11.7.1898 -28.12.1983
Lyydia Maria Leinonen syntyi Onnenmättäällä Paltamon
Vaarankylällä maanviljelijä Paavo Leinoselle ja Kaisa Stiina os. Hukkaselle.
Lyyti oli kuudesta lapsesta nuorimmainen. Paavo-isä oli taitava suksentekijä,
jonka suksia myytiin Oulun markkinoilla. Koti oli savupirtti ja tilalla
pidettiin kolmea lehmää. Lyytin sedän perhe asui myös Onnenmättäällä, niin että
kylmä eteinen erotti veljesten kodit toisistaan. Lyytin lapsuudessa oli tapana
kokoontua toisen perheen luokse tarinoimaan - välillä niinkin pelottavia juttuja,
että lasta pelotti juosta kylmän eteisen läpi oman kodin puolelle. Lyyti
muisteli, että lapsuudessa Vaarankylällä kuului sudenulvontaa.
 |
| Lyydia Leinonen. Kuva: Raili Leinosen kokoelma. |
Paavo-isä kuoli Lyytin ollessa seitsenvuotias. Leski Kaisa Stiina löysi uuden puolison muutaman kilometrin päästä Niittylästä, samoin leskeksi jääneen Jaakko Karjalaisen. Niin Kaisa Stiina muutti vielä kotona asuvien lapsiensa kanssa Niittylään. Lyyti meni nuorena piikomaan, mistä nuori piika sai Viljo-pojan jo vuonna 1913 ja Lyyti palasi Niittylään. Seuraavana vuonna isäntä Jaakko menehtyi, jolloin Lyytin veli Johannes, jota Jussiksi sanottiin, otti vastuun Niittylän tilasta. Siellä Lyyti ja Jussi elivät koko elämänsä. Talossa asui myös Lyytin poika Viljo ja taloon tuli myöhemmin myös miniä. Miniä sai hoitaa navettatyöt, Lyyti hoiti talon työt. Lyytin elämä päättyi talvisena iltayönä Niittylässä sairaskohtaukseen.
Mikä ei Lyytiltä käynyt ei käynyt keltään. Lyyti oli jo
pikkulapsena isäänsä seuraten päättänyt valmistaa sukset. Hän valmistikin oivan
parin ja niitä seurasi monet esineet, kuten tuolit, jakkarat, penkit ja tiinut.
Lyyti teki kovasti kaikkia talon töitä niin pöllimetsässä kuin maantiellä,
hevosmiehen hommissa, heinänniitossa ja halkoja hakaten. Heinätöissä piti olla
kolmet heinät yhtaikaa ilmassa. Kun talon miehet olivat savotassa, Lyyti
pärjäsi töissä ilman vaikeuksia. Lyyti oli niin taitava kalastaja, että se
herätti kateuttakin. Läheiseltä Vehkapurolta nousi purotaimenta ja järviltä
nousi kalaa verkolla. Lisäksi Lyyti taisi myös perinteiset naisten työt,
esimerkiksi villankehruun. Lyyti marjasti niin, että riitti torille myytäväksi
asti. Hän leipoi kukot, rieskat, piirakat ja juustoleivät. Pyykki pestiin puron
rannassa muuripadassa. Silloin naapurista paikalle saapui myös Reeta-ystävä,
jonka kanssa parannettiin samalla rupatellen maailmaa.
 |
| Lyydia Leinonen. Kuva: Raili Leinosen kokoelma. |
Lyyti hoiti paitsi talon myös ihmiset. Hän hoiti omaa
lastaan ja lapsenlapsia, talon kasvattityttö-Mantaa, sekä omaa äitiään kun tämä
iän myötä dementoitui pahoin ja välillä karkailikin. Kun rautatietä
rakennettiin, Niittylässä asui rautatieläisen perhe. Kun vanhemmat olivat
töissä, Lyyti hoiti tämän perheen lapsia. Kirkkopyhinä Lyyti matkusti
Paltaniemelle. Hän kävi myös maatalousnäyttelyissä ja Kajaanin torilla
markkinoilla. Torilla Lyyti osasi pitää puolensa ja pistää vastaan, nimittäin
silloin kun Lyyti suuttui, suuttui hän myös tulisesti.
Lähteet:
- Kajaanin Lehti, 02.11.1904 ja 14.11.1906.
- Kotiseutulehti Paltamo 4.1.1964.
- Leinonen Raili. Haastattelu. 9.1.2024.
- Paltamon ekomuseon www-sivut. Viitattu 1.2.2024.
Teksti ja kuvat: Henna Kettunen ja Raili Leinosen kokoelma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti