Kärppy ja Nalli Naavaparta muuttivat Suomussalmen kotiseutumuseoon

…Kärppy on sitkeytensä ja oveluutensa ansiosta selvinnyt karuissa oloissa vuosisatoja. Se oli saanut elellä omassa rauhassaan Kirkkoniemen kärjessä monta kymmentä vuotta, sillä niemeen rakennettu kirkko paloi talvisodassa 1939. Yhtäkkiä 1960-luvulla alueella alkoi ravata ihmisiä jotka kuuluivat suunnittelevan museota Kärpyn maille! Museota! Mikä ihmeen museo? Kärppy tiesi mustikan ja metsämansikan, mutta museo sanaa se ei ollut kuullut koskaan sanottavan. Myöhemmin Kärppy tutustui Nalliin joka selitti hänelle monta uutta asiaa, museosta ja suuren suuresta Alanteen savupirtistä...

Miten Kärppy oli alun perin jäänyt asumaan Kirkkoniemeen ja miten Nalli Naavaparta joutui museoon? Mikä olento Kärppy on ja mistä Nallin Naavaparta saa kasvun partaansa?

Kuka sammaleen takaa kurkistaa?

Tämä kaikki selviää käynnissä olevan Tarinat eloon! –hankkeen aikana. Kotiseutumuseo ”boomin” aikaan perustettu museo on nykyään suosittu tapahtumapaikka. Museon yli 20:n rakennukseen ja esineistöön liittyy lukematon määrä tarinoita menneisyydestä. Tarinat elävät paikallisten mielissä ja museohenkilökunnan muistin sopukoissa. Nämä mielenkiintoiset tiedot ja tarinat avautuvat sähköisten aineistojen avulla kaikille historiasta kiinnostuneille. 

Suomussalmen kotiseutumuseo sijaitsee Kirkkoniemessä, jossa sijaitsi aiemmin 1700-luvun lopulla rakennettu Suomussalmen kirkko. Niemenkärkeen on rakennettu kotiseutumuseo Alanteen pirtin ympärille. Alanteen talo oli yksi vanhimmista suomussalmelaisista verotaloista. Suuren savupirtin rakennusosat ovat peräisin 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta. Talo sijaitsi Vienaan vievän vesireitin alussa ja sen pärekaton alla on yöpynyt lukematon määrä kauppiaita ja kulkijoita. Talon entinen asukas Kalle Heikkinen kertoi, ettei heidän kotitalonsa ovissa ollut hänen lapsuudessaan ikinä lukkoja. Alanteen talo ei koskaan saavuttanut niin sanottua nälkämaan mainetta. Suurperheen lisäksi ruokittiin avun tarvitsijoita vaikeinakin aikoina. 

Hankkeessa tuotettavissa sisällöissä tarinat ja historiatieto kulkevat käsikkäin. Menneisyyden tarinat, fyysinen ympäristö ja kokijan mieli yhdistyvät. Tavoitteena on luoda ennakkoluulottomasti sisältöä ja museoympäristö, jossa esineisiin saa koskea. Museokävijän aistit avautuvat avoimeksi menneisyyden supinalle. Sähköisiin sisältöihin tuotettavaa aineistoa kerätään paraikaa kotiseutuarkistosta, kirjallisuudesta sekä valokuvaamalla, haastattelemalla ja esimerkiksi piirtämällä museon esineistöä. Hankkeen sisältö on palvelumuotoilun, perinteisen tutkimustyön, sekä sisällöntuotannon yhdistämistä.

Lastenpäivän museoesineiden piirtämisen satoa. Piirros Viivi Härkönen, 6 v.

Kotiseutumuseon sähköistä saavutettavuutta parannetaan luomalla museolle erilaisia tehtäväratoja Kotiseutuliiton e-museo oppaan avulla. Hahmot Kärppy ja Nalli, sekä muu talonväki opastavat museokävijää tekemään erilaisia tehtäviä museolla. Lisäksi kotiseutumuseolle tehdään omat nettisivut jonka toteutuksesta vastaavat Kainuun ammattiopiston opiskelijat. Talven tullen hanketyöntekijä ei painu talviunille vaan täällä sydänmaassa painetaan täyttä höyryä eteenpäin. Museo vastaa myös asiakkaidensa toiveisiin, sillä suunnitteilla on myös museokauppa sekä paikkaan sopivia tuotteita. Käsitöitä valmistetaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Tarinat eloon! -hankkeen sisällöt ovat valmiita ja kaikkien koettavissa keväällä 2017. 

Tiina Helttunen

lisätietoja hankkeesta tiina.helttunen@suomussalmi.fi p. 044  773138