keskiviikko 28. helmikuuta 2024

Kohota korven nainen - elämäntarinoita Kainuusta, osa 2. Anna ja Maria Renfors

 Anna (s. 28.2.1846) ja Maria (s. 15.7.1852) Renfors syntyivät Porissa merimies Gustaf Renforsille (s. 1806) ja Oulusta lähtöisin olevalle Anna Gustavalle (os. Wahlgren s. 1814). Sisarusten veljestä Herman Renforsista (s. 1849) kasvoi kuuluisa tehtailija ja vaikuttaja Kajaaniin. Annan ja Marian toinen veli Gustaf (s. 1840) kuoli vain kolmivuotiaana.  Perheeseen kuului myös isosisko Gustava (s. 1838), joka meni myöhemmin naimisiin Oskar Melartinin kanssa, ja perheeseen syntyi kolme lasta. Kaksi lapsista kuoli pieninä, ja äiti Gustava kuoli kolmannen lapsen synnytykseen vuonna 1875. Lapsi kuitenkin selvisi, ja hänestä kasvoi kuuluisa säveltäjä Erkki Melartin. 1 Erkki oli pienestä pitäen vuosikymmenien ajan tärkeä sisarenpoika Annalle ja Marialle, ja he kävivät tämän kanssa paljon kirjeenvaihtoa vuosikymmenien ajan. 

Annan ja Marian Isä Gustaf menehtyi Echo-laivan haaksirikossa 20.3.1855. Tämän jälkeen äiti Anna Gustava muutti neljän alaikäisen lapsensa kanssa veljensä viskaali Johan Herman Wahlgrenin luokse Kajaaniin. Kajaaniin viskaalin luokse oli muuttanut myös Johanin ja Anna Gustavan äiti Brita. Isoäiti siis asui lähellä lapsenlapsia, ja lapsettomasta enosta tuli sisaruksille tärkeä isähahmo, joka kannusti lapsia lukemaan sekä opiskelemaan erityisesti kieliä.  

Anna ja Maria varttuivat Kajaanissa, ja keskittyivät molemmat auttamaan veljeään Hermania tehtaan asioissa. Lisäksi sisarukset pyörittivät omaa liiketoimintaa. He perustivat Kajaanin ensimmäisen valokuvausateljeen 1860-luvun lopulla Brahenkadun taloonsa, jonka he olivat perineet enoltaan. Lisäksi sisarusten veli Herman harrasti aktiivisesti valokuvausta. Muotokuvaus oli sisarusten erikoisalaa, mutta lisäksi he kuvasivat myös maisemia ja ympäristöään Kainuussa. Anna, Herman ja Maria Renforsin ansiota on, että vanhaa Kajaania ja Kainuuta on tallentunut valokuviin 1860-luvulta alkaen.  

Anna Renfors. Kainuun Museon kuva-arkisto

Sisaruksista tuli kuuluisia perhonsitojia. Veli Hermanin tehtailla valmistettiin uistimia, ja veli myös oli innokas urheilukalastaja ja kalastusmatkailun edistäjä Kainuussa. Myös siskot kalastivat. Annasta ja Mariasta kehittyi taitavia perhonsitojia, ja heidän perhonsa olivat maankuuluja. Sisarukset voittivat perhoillaan palkintoja erilaisista näyttelyistä ja kilpailuista Suomessa ja ulkomailla. Useissa lähteissä kerrotaan, että Herman Renfors lähetti sisarensa Marian vuonna 1875 Englantiin Hardyn tehtaalle opiskelemaan perhonsidontaa. Kuitenkaan yhdessäkään aikalaislähteessä, esimerkiksi säilyneessä kirjeessä, ei ole mainintaa, että Maria olisi ollut Englannissa vuonna 1875. Hardyn tehtaalla ei myöskään löydy arkistoista tietoa tai ole tiedossa, että Maria Renfors niminen henkilö Suomesta olisi ollut heillä opissa. Hardyn tehdas oli vasta aloittelemassa kalastusvälinetuotanta 1870-luvun puolivälissä, joten heille ei välttämättä olisi vielä osattu hakeutua perhonsidontaoppiin toiminnan ollessa vasta alkamassa. Onkin siis melko epätodennäköistä, että Maria olisi tehtaalla ollut opissa. Herman sen sijaan itse matkusteli paljon Englannissa 1870-luvulla. Olisiko Maria ollut veljensä mukana matkoilla, ja oppinut siellä perhonsidonnan? Renforsin tehdas ja myymälä olivat kuitenkin Hermanin matkojen ajan Marian ja Annan hoidossa, joten on epätodennäköistä, että Maria olisi ollut mukana matkalla.  
Anna Renfors. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto

Miten sisarukset sitten oppivat perhonsidontataidon? Kenties Herman opetti perhonsidontaa Marialle ja Annalle. Anna Renforsin 75-vuotis lehtikirjoituksessa tosin mainitaan, että sisarukset olisivat oppineet perhonsidontataidot enoltaan ja isähahmoltaan viskaali Wahlgrenilta, joka olisi oppinut tämän taidon Suomessa matkustelleelta ja myös Englannissa aikaa viettäneeltä norjalaiselta professori Friesiltä. Olisiko tämä tarina lähimpänä totuutta? Lehtijutun ilmestyessä Renforsin sisarukset olivat vielä hengissä ja aktiivisia toimijoita, ja olisivat kenties voineet kommentoida lehtijuttua varten Kajaanin perhonsidonnan historiaa, sekä muistella sitä, mistä perhonsidonnan opin olivat saaneet. 

Renforsin sisarukset kalassa. Kuva: Tiina Väisänen

Herman Renfors oli saanut jo vuonna 1870 palkinnon “kärpäsongesta” eli perhosta. Renforsit siis valmistivat jo vuonna 1870 perhoja. Jossain vaiheessa 1870-luvulla erityisesti Anna ja Maria alkoivat sitoa perhoja. Aluksi niitä tehtiin englantilaisten mallien mukaisesti, mutta pikkuhiljaa perhot “suomettuivat”, sillä kaikkia Englannissa yleisiä materiaaleja ei aina ollut täällä saatavilla. Tunnetuimpia Maria Renforsin perhoja olivat Black Dose, Black Doctor ja Morottaja. Maria Renfors myös opetti perhonsidontaa useille perhokalastuksen harrastajille.  

Valokuvaamisen ja perhonsidonnan lisäksi sisarukset pyörittivät Renforsin tehtaan myymälää Brahenkadulla oman kotinsa yhteydessä. Sisarukset toimivat myös lainakirjaston hoitajina. Kajaaniin oli perustettu ruotsinkielinen lukuyhdistys vuonna 1862 kirkkoherra Anders Andelinin aloitteesta. Sekä Maria että Anna olivat yhdistyksen jäseniä ja ahkeria lainaajia. Yhdistys lakkautettiin 1874 ja kirjoista muodostettiin yleinen ruotsinkielinen lainakirjasto. Erityisesti Maria toimi aktiivisesti kirjastonhoitajana, mutta myös Anna auttoi kirjaston toiminnan ylläpidossa.  

Maria Renfors. Kuva: Daniel Nyblin, Kainuun Museon kuva-arkisto.


Sisarukset olivat varmasti taiteellisia, vaikka heillä ei ollutkaan taiteellista koulutusta. Brahenkadun talon kuvaillaan olleen kokonaisuudessaan taidonnäyte, joka oli sisustettu upeasti mm. pitsiliinoin. Sisarukset oletettavasti harrastivat itse käsitöitä, ja olivat innokkaita sisustamaan. Erityisen mieluisaa heille oli puutarhanhoito. Brahenkadun talon pihassa kerrotaan kasvaneen sellaisia lajeja, jotka eivät yleensä näin pohjoisessa viihtyneet. Puutarha kukoisti kaupunkilaisten yhteiseksi iloksi. Lehtikirjoituksissa sisarusten puutarhan kuvailtiin tuovan iloa kajaanilaisiin koteihin. 

Molemmat sisaret osallistuivat aktiivisesti kaupungin elämään ja erityisesti kulttuuritapahtumiin. Sisarusten ansiota oli, että Kajaaniin saatiin ensimmäinen piano. He olivat aktiivisesti keräämässä kaupungissa pianorahastoa, johon varat kerättiin keräyslistoilla, arpajaisilla, näytelmillä ja iltamilla. Sisarukset myös osallistuivat mm. näytelmiin. Kaiken työn ja vapaaehtoistoimien lisäksi Anna ja Maria myös hoitivat paljon veljensä Herman Renforsin kahta lasta, joista toinen oli kuulemma erityisen villi tapauskin vielä. Sisaruksista kumpikaan ei mennyt naimisiin, eivätkä he saaneet omia lapsia. He asuivat enoltaan perityssä talossa kuolemaansa saakka toistensa ja kotiapulaisen kanssa. Veli-Herman asui Brahenkadun (nykyään paikalla ns. Turvan talo) paikalla myös avioitumiseensa asti, jolloin hän rakensi perheelleen talon Tullikalliolle.

Sisaruksista Maria oli kenties enemmän luonteeltaan ulospäinsuuntautunut, ja Anna hieman vetäytyvämpi ja ujompi. Anna toimi kuitenkin myös aktiivisesti Kajaanissa, niin työtehtävissään kuin vapaaehtoistyössään. Anna toimi yhteiskoulun johtokunnassa joinakin vuosina. Erityisen tärkeäksi Anna koki heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisen, ja hän toimikin Kajaanin köyhäinhoitolautakunnassa pitkään. Lisäksi joidenkin lähteiden mukaan myös Anna toimi joitain aikoja piirustuksenopettajana.

Anna ja Maria Renfors olivat merkittäviä toimijoita Kajaanissa 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkupuolelle, aina kuolemaansa saakka. Anna kuoli vuonna 1924 ja Maria 1934. He olivat aktiivisia vielä vanhoilla päivilläänkin. Esimerkiksi lehdessä kirjoitettiin Annan muistokirjoituksessa näin: ”Lauantaina kuoli täällä yksi kaupunkimme vanhempia asukkaita, neiti Anna Renfors 78 vuoden ikäisenä. Vainaja oli syntynyt Porissa v. 1846 ja muutti Kajaaniin vuonna 1856. Neiti Renfors oli hiljainen ja vaatimaton henkilö, joka mieluummin vaikutti vain perhepiirissä. Avuliaana ja auttavaisena liikkui hän kuitenkin kernaasti yhteiskunnan kovaosaisinten keskuudessa. Jonkun aikaa toimi hän köyhäinhoidon johtokunnassa. Vainajaa jäi suremaan sisar, veli, sisaren poika, sävelt. Erkki Melartin sekä veljen poika ja lukuisat ystävät ja tuttavat.”



Anna (28 February 1846–4 October 1924) and Maria (15 July 1852–14 October 1934) Renfors  

  

The widowed Anna Gustava Renfors moved from Pori to Kajaani with her children in 1855. Anna and Maria’s brother Herman Renfors (1849) became a famous factory owner and an influential player in Kajaani. The sisters Anna and Maria helped their brother with the factory and sold factory products at their home.   

 

When Herman Renfors took up photography, Anna and Maria also learned the skill and founded Kajaani’s first photography studio at the end of 1860s.  Through Herman’s fishing hobby, Anna and Maria also became skilled at making flies which won prizes in several shows.  

 

Anna was on the Board of the Kajaani mixed secondary school. She had a helpful nature and she participated in Kajaani’s charity for the poor. Maria sold fire insurances for several decades. She also taught drawing. 

 

Both sisters liked gardening and actively participated in the cultural life of the city.


Teksti ja kuvat: Henna Kettunen, Kainuun Museon kuva-arkisto ja Tiina Väisänen

Lähteet:

- Ehnroth Paavo: Herman Renfors - Erämaakaupungista maailmanmaineeseen.  

- Kainuun Museon arkisto. Renforsien kirjeenvaihtoa. 

- Kainuun Sanomat 14.7.1932. 

- Kajaani 6.10.1924 ja 20.10.1934. 

- Kajaanin kotiseutuarkisto. 28 A III 

- Kajaanin Uutiset 26.2.1921. 

- Kauppila Raili: Muistiinpanot. Kainuun Museo.  

Kukakuvasi.fi: Anna Renfors, viitattu 13.9.2023. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti