Kohota korven nainen - elämäntarinoita Kainuusta, osa 8. Helena Vartiainen ja Irma Vartiainen

Impi Helena Vartiainen syntyi Juho Adolf ja Amanda (os. Veijola) Vartiaisen perheeseen Yhdysvalloissa 27.3.1910. Pariskunta meni naimisiin 21.3.1903 ja he asuivat Illinoisin osavaltiossa sijaitsevassa Jolietin kaupungissa. Juho ja Amanda olivat alun perin lähteneet Pohjois-Pohjanmaalta Yhdysvaltoihin, mutta vuonna 1911 he palasivat Suomeen ja Kajaaniin. Juho elätti perhettään muutaman vuoden ajan maanviljelijänä, kunnes sai töitä nuorempana konstaapelina. Juho oli pidetty virkamies ja hän eteni työurallaan ylikonstaapeliksi saakka.

Helena Vartiainen puutarhassa. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto.

Helena Vartiainen valmistui ylioppilaaksi Haapaveden yhteiskoulusta vuonna 1929. Opintie vei Helenan lukion jälkeen Helsingin yliopistoon, josta hän valmistui filosofian maisteriksi keväällä 1938. Opintojen yhteydessä hän toimi muun muassa opettajan viransijaisena Kajaanissa ja Kuusamossa. 

Helena Vartiainen Brahenkadulla marraskuussa 1970. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto.

Varsinaisen työuran Helena Vartiainen teki Kainuun rajavartiostossa ja puolustusvoimissa työskennellen näissä organisaatioissa vuosina 1938–1970. 

Irma Vartiainen syntyi Matti Ludvig ja Vilhelmiina (os. Väyrynen) Vartiaisen perheeseen 14.11.1906. Lapsia Vartiaisen perheeseen kuului kuusi, jotka syntyivät vuosina 1905–1917. Irma oli sisaruksista toiseksi vanhin. Hän valmistui ylioppilaaksi Kajaanin yhteislyseosta vuonna 1925 ja seitsemän vuotta myöhemmin filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta.

Irma Vartiainen. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto.

Irma Vartiainen toimi opettajana aina vuoteen 1969 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Irma työskenteli muun muassa tuntiopettajana Kajaanin yhteislyseossa vuosina 1933–1946, apulaisopettajana Kajaanin yhteislyseossa vuosina 1946–1954 ja Kajaanin tyttölyseon opettajana 1951–1969, johon kuuluivat myös vararehtorin tehtävät 1950-luvun alkupuolella. 

Helena ja Irma Vartiainen olivat serkuksia, jotka kumpikin tekivät merkittävän työn vaalien Kainuun historiaa ja kulttuuriperintöä. Helena Vartiainen teki vapaaehtoistyötä Kainuun Museon museonhoitajana vuosina 1955–1977 ja Kainuun Museoyhdistys ry:n sihteerinä vuosina 1956–1977.

Irma Vartiainen oli Kainuun Museoyhdistyksen puheenjohtaja peräti 31 vuotta vuosina 1954–1985. Tämän lisäksi hän kuului muun muassa Kainuun Pirtti oy:n hallitukseen, Kajaanin kalevalaiset naiset ry:n johtokuntaan, Kainuun maakuntaliiton historiatoimikuntaan ja Lotta Svärd -yhdistykseen.

Helena ja Irma Vartiaisen työ Kainuun Museoyhdistyksessä

Kainuun Museo perustettiin vuonna 1930 ja ensimmäiset vajaat 50 vuotta museon ylläpitäjänä toimi Kainuun Museoyhdistys. Vartiaisen serkukset osallistuivat jo 1950-luvulla museotyöhön, sillä Irma inventoi Helmi Suomalaisen kanssa museon kansantieteellisen esineistön, ja Helena Vartiainen kokosi ja järjesti samanaikaisesti museon arkistoa. Museoyhdistyksen toiminnassa tapahtui vuonna 1953 suuri muutos, kun vuotta aikaisemmin valmistuneesta keskuskansakoulusta saatiin ullakkotilat museon käyttöön. Kajaanin kaupunginhallitus teki 7.5.1954 pitämässään kokouksessa päätöksen, että Kainuun Museoyhdistys sai veloituksetta harjoittaa museotoimintaa edellä mainituissa tiloissa. Kyseinen päätös vapautti myös taloudellisia resursseja museaaliseen työhön.

Ullakkotilan muuntaminen museoksi ja näyttelytilaksi pääsi vauhtiin kesä-heinäkuussa vuonna 1954. Kyseisessä Kainuun Museon perusnäyttelyssä oli esillä muun muassa kansatieteellistä esineistöä, kalastus- ja metsästysvälineitä ja saattoipa näyttelyssä tutustua menneen ajan naisten ja miesten kotiaskareisiin. Jo 1950-luvun puolivälissä suurin osa museoesineistä oli varastoituina, eivätkä ne näin olleet esillä näyttelyssä. Kainuun Sanomat luonnehti 1950-luvun perusnäyttelyä seuraavasti: ”mutta jo nyt näytteille asetetut esineet muodostavat täysipainoisen, taiteellisen kokonaisuuden, jonka kultturellista arvosta ei katselijalle jää pienintäkään epäilystä”. Kainuun Museon muutto ja perusnäyttelyn tuottaminen keskuskansakoulun tiloihin oli varsin aikaa vievä prosessi, sillä työ valmistui lopullisesti vuonna 1960. Siihen osallistuivat erityisesti Irma ja Helena Vartiainen sekä rakennusmestari Jorma Suomalainen.     

Kainuun Museon kehitys 1950–1960-lukujen taitteessa oli siinä määrin hyvää, että Suomen Museoliiton keskushallitus korotti Kainuun Museon 2. luokan museoksi vuonna 1963. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että museossa voitiin ylläpitää perusnäyttelyä. Helena Vartiaisen kirjoittamana ja Jorma Suomalaisen kuvittamana valmistui vaativammalle museoyleisölle Kainuun Museon opaskirjanen vuonna 1962.

Kainuun Museon kunnallistaminen oli tullut ajankohtaiseksi 1970-luvun puolivälin tietämillä, sillä museosta haluttiin kehittää maakuntamuseonormit täyttävä. Ajatuksena oli se, että kunnallistamisen ansiosta museoon saataisiin lisää henkilökuntaa, aukioloaikoja voitaisiin pidentää ja Kainuun Museo voisi antaa asiantuntija-apua maakunnan muille museoille.  Kainuun Museoyhdistys tarjosi Kainuun Museota kolme kertaa Kajaanin kaupungille vuosina 1974–1976 sillä edellytyksellä, että kaupunki järjestää museolle uudet toimitilat ja perustaa museonjohtajan viran. Prosessi eteni siten, että Kajaanin kaupunginvaltuusto osoitti 23.8.1976 pitämässään kokouksessa museotiloiksi entisen Keskon talon eli Asemakatu 4:n. Museonjohtajaksi valittiin 13.1.1977 Heikki Rytkölä, joka aloitti uudessa virassa 1.8.1977.

Irma Vartiainen, Kalle Juntunen ja Jorma Suomalainen Kainuun Museon perusnäyttelyssä vuonna 1981. Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto.

Irma ja Helena Vartiainen olivat allekirjoittamassa Kainuun Museoyhdistyksen puolesta luovutusasiakirjaa ja sopimusta 7.9.1977, jolla Kainuun Museon omistajuus siirrettiin Kajaanin kaupungille 1.10.1977. Allekirjoitustilaisuudessa Kajaanin kaupunkia edustivat kaupunginjohtaja Sakari Lahtinen ja kaupunginsihteeri Kalervo Koukkari. Kainuun Museon omistajuuden vaihtuessa museon kokoelmiin kuului 3034 esinettä, jotka oli luetteloitu ja kortistoitu saapumisjärjestyksessä. Kainuun Museon perusnäyttely keskuskansakoululla sulkeutui 7.11.1977.

Kainuun Museoyhdistyksen työtä jatkaa nykyään Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys ry, jonka tarkoituksena on kotiseudun kehittäminen alueen erityispiirteiden pohjalta sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen.

Lähteet:

- Geni.com. Impi Helena Irene Vartiainen: https://www.geni.com/people/Impi-Helena-Irene-Vartiainen/6000000188238511823  28.12.2023

- Helena Vartiainen: Kainuun Museoyhdistys r.y. 1930–1980. 

- Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys ry. https://kainuunmuseojakotiseutuyhdistys.fi/  6.11.2023 

- Kainuun Museo: Tietoa henkilöistä ja suvuista -muistio.

- Kainuun Museon arkisto: Kainuun Museoyhdistys ry:n vuosikokousten pöytäkirjat ja johtokunnan kokouspöytäkirjat vuosilta 1936–1977.

- Kainuun Sanomat: 7.7.1962, 17.3.1974 ja 24.4.1977.

Teksti ja kuvat: Jarkko Kauppinen, Kainuun Museon kuva-arkisto.