Kaunislehdon talomuseo oppimisympäristönä

Kaunislehdon talomuseo Hyrynsalmella on kotiseutuneuvos ja opettaja Kalle Juntusen (1930–2018) pitkäaikaisen työn tulos. Taustalla oli kotiseututaloksi kaavaillun Hallan pirtin purkaminen kesällä 1959 ja siirto Helsingin Seurasaareen. Nuori historiasta ja kansatieteestä innostunut opettaja Kalle Juntunen oli kansatieteen kesäkurssilla 1965 Jyväskylän yliopistossa. Professori Asko Vilkunan johdolla tehtiin opintoretki keskisuomalaiseen talonpoikaiseen perinnemiljööseen, todennäköisesti Hankasalmen Niemijärvelle sijaitsevan Pienmäen pihapiiriin. Ja siellä - kuistilla istuessaan Kalle koki Kleion, historian muusan istuvan olalleen ja kuiskaavan: ”Otatko vastaan tehtävän; rakenna sama Kainuuseen?” - ”Otan” vastasi Kalle.

Jo 1966 museohanke olikin kotiseutulautakunnan esityslistalla ja sellaiseksi valittiin kunnan omistuksessa oleva entinen torppa Oravivaaran Kaunislehdossa. Vuonna 1967 alettiin entisöimään rakennuksia ja hankkimaan lisää niitä eri puolilta pitäjää. Osa kymmenistä rakennuksista on tuotu pitäjän eri puolilta ja pystytetty talon entisten rakennusten paikoille, joten asemakaava on alkuperäinen. Nähtävillä on esim. erilaisia perinteisiä kattomalleja; malka ja tuohi, lauta- sekä pärekatto. Alueella on myös savusauna, paja ja aiempaa asumisvaihetta edustava kruununtorpparin savupirtti vuodelta 1884. Aitoista kaksi on 1700-luvulta.

Päärakennuksessa esitellään miesten ja naisten puhdetöihin liittyen lukuisia käsityötaitoja. Lisäksi alueella on tervanpolttopaikka ja tervavene. Rautahyteistä toinen on 1500-luvulle ajoitetun Kokkojärven hytin rekonstruktio Lönnrot -elokuvaa varten. Ainutlaatuinen osakokoelma on helmestäjän varusteet. Nauris-Oskarin väkikivi painaa 113 kg ja liittyy kansanomaisiin voimainkoetuksiin. Museo avattiin yleisölle 10.6. 1973 ja avajaisjuhla oli juhannuksen alla.

Museo on alusta lähtien ollut toiminnallinen; peltoja on viljelty, korjattu ja viljaa puitu riihessä, on poltettu tervaa, valmistettu rautaa, kaadettu pettupuita, taottu puukkoja, kallittu viikatteita, kudottu kangasta ja tehty monenlaisia muita käsitöitä. Osa tapahtumista on dokumentoitu kansatieteellisiksi elokuviksi opettaja Väinö Taurun (1938–2019) johdolla. Museo on ollut myös niin pelimannipäivien pitopaikkana kuin monien historiallisten elokuvien kohtausten kuvauspaikkana ja taustamiljöönä.

Kaunislehdon Museo OPS oli voittoisa Itä-Suomen paikallismuseokilpailussa vuonna 2023. Kuvassa Paavo Enroth onnittelee rehtori Veli-Pekka Mäkeläistä. @Henna Kettunen, Kainuun Museo. 

Kaunislehdon Museo OPS:

Päätavoitteena on saada kokemus entisajan hitaammasta, aika-ajoin jopa kiireettömästä elämän rytmistä, josta puuttui sähköiset ja digitaaliset laitteet. Mieli ja aistit voivat rauhoittua, herkistyä ja avautua myös ympäröivän luonnon kokemiseen - ja yhteisöllisyyteen. Pienten oppilaiden mielikuvitus ja luovuus herää erilaisessa ympäristössä ja se voi tuottaa spontaaneja leikkejä. Sateen sattuessa ohjelmaa voidaan muuttaa ja toimia enemmän sisätiloissa.

Tämä kaikki edesauttaa myös ryhmäytymistä. Kaikille oppilaille otetaan käyttöön museopassi. Museopassia vastaan oppilaalle tulostetaan todistus suoritetuista museoopinnoista päättötodistuksen yhteyteen. Museopassiin merkitään, mitä museaalista on käsitelty. Lisäksi siihen voidaan sisällyttää pienen tehtävän tuotos, kuten kirje, tarina, piirustus, valokuva yms.

Eskarit

Tavoitteet: MUSEOON TUTUSTUMINEN

Toteutus: katsellaan, ihmetellään, kysellään, kerrotaan, lauletaan, leikitään ja / tai kuunnellaan aiheeseen liittyviä satuja. Voidaan ottaa oma nukke tai pehmoeläin mukaan.

Museopassi: Käynnistetään museopassin teko opettajajohtoisesti. Museopassi siirtyy vuosiluokalta eteenpäin ja täydentyy joka vuosi.

 

1 lk.

Tavoitteet: ASUMINEN JA LASTEN LEIKIT

Miten ennen asuttiin? Savupirtti, kamarirakennus ja päärakennus.

Toteutus: katsellaan, kysellään, kerrotaan, lauletaan ja / tai kuunnellaan aiheeseen liittyviä satuja. Leikitään esim. kotileikkejä. Voidaan ottaa oma nukke tai pehmoeläin mukaan.

Museopassi: Jatketaan museopassin tekoa opettajajohtoisesti, koko luokalle yhteinen (mihin museaaliseen tutustuttu)

 

2 lk.

Tavoitteet: PIHAPIIRIN RAKENNUKSET JA LASTEN LEIKIT

Miten ennen elettiin? Savusauna, paja, navetta, lampola, talli, aitat, riihi ja lähde. 

Toteutus: katsellaan, kysellään, kerrotaan, lauletaan ja / tai kuunnellaan aiheeseen liittyviä satuja. Leikitään esim. pihapiirin leikkejä, voidaan käydä marjoja poimimassa.

Museopassi: Jatketaan museopassin tekoa opettajajohtoisesti, koko luokalle yhteinen (mihin museaaliseen tutustuttu).

 

3 lk.

Tavoitteet: PERHE, SUKU, MONTA SUKUPOLVEA - KOTONA JA KYLÄSSÄ

Miten ennen elettiin? Monen sukupolven perheet, suurtaloudet esim. Kypärävaaran Kemppaiset ja Luvankylän Heikkiset (Uusitalo), atimointi, mummon ja ukin kammari...

Toteutus: Kerrotaan, katsellaan, kysellään, lauletaan ja / tai kuunnellaan aiheeseen liittyviä tarinoita. Voidaan käydä marjoja poimimassa ja tehdä marjapöperoä. Voidaan askaroida käpylehmiä, nukke, ritsa, jousi, pottulinko, leikkiä keppihevosilla ym. Jonkun mummi tai vaari voi tulla kertomaan, miten ennen elettiin.

Museopassi: Mihin museaaliseen tutustuttu, lisäksi oppilaat tuottavat ryhmässä pienen asian museopassiin.

 

4 lk.

Tavoitteet: MAATALOUS

Miten ennen viljeltiin maata, saatiin viljasta leipää? Maanmuokkausvälineitä, riihi, puimuri, käsikivet, kellari. Miten kasvatettiin naurista, porkkanaa ja perunaa? Miten saatiin pellavasta ja hampusta kangasta?

Toteutus: Kerrotaan, katsellaan, kysellään, tutkitaan, leikitään, lauletaan ja kuunnellaan aiheeseen liittyviä tarinoita. Voidaan käydä marjoja poimimassa ja tehdä marjapöperoä, maistellaan nauriita. Perinteisiä leikkejä, kilpailuja, askarointeja. Jonkun mummi tai vaari voi tulla kertomaan, miten ennen elettiin.

Museopassi: Mihin museaaliseen tutustuttu, lisäksi oppilaat tuottavat pareittain pienen asian museopassiin.

 

5 lk.

Tavoitteet: KARJANHOITO

Miten ennen hoidettiin karjaa ja muita kotieläimiä - talvella ja kesällä? Mihin kotieläimiä tarvittiin ja käytettiin? Kotieläinten nimiä.

Toteutus: Kerrotaan, katsellaan, kysellään, tutkitaan ja kuunnellaan aiheeseen liittyviä tarinoita. Voidaan käydä marjoja poimimassa ja tehdä marjapöperöä. Eläinten hoitoa. Perinteisiä leikkejä, kilpailuja, askarointeja. Jonkun mummi tai vaari voi tulla kertomaan, miten ennen elettiin.

Museopassi: Mihin museaaliseen tutustuttu, lisäksi oppilaat tuottavat opettajan valitseman yhteisen asian museopassiin.

 

6 lk.

Tavoitteet: KYLÄYHTEISÖ - JUHLAA JA ARKEA

Miten ennen käytiin naapurissa iltaa istumassa ja “kylässä”? Talkoot. Miten vietettiin juhlia, häitä ja hautajaisia? Saunajaiset (varpajaiset / rotinat). Pirttikoulu.

Toteutus: Kerrotaan, katsellaan, kysellään, tutkitaan ja kuunnellaan aiheeseen liittyviä tarinoita, näytellään. Voidaan käydä marjoja poimimassa ja tehdä marjapöperoä. Perinteisiä leikkejä, kilpailuja, askarointeja. Jonkun mummi tai vaari voi tulla kertomaan, miten ennen elettiin.

Museopassi: Mihin museaaliseen tutustuttu, oppilaat tuottavat opettajan valitsemalla tavalla pienen itseään koskevan museoasian museopassiin.

 

7 lk.

Tavoitteet: ROOLIT

Miten ennen elettiin? Isäntiä, emäntiä, lapsia, renkejä, piikoja - suutari, räätäli, seppä, parantaja, opettaja, pappi, lukkari. Puhdetyöt, miesten ja naisten puoli pirtissä. Tutustutaan 1900-luvun alun maatalousyhteisön ammatteihin ja yhteisön erilaisiin rooleihin.

Toteutus: Kerrotaan, katsellaan, kysellään, tutkitaan ja kuunnellaan aiheeseen liittyviä tarinoita, näytellään. Käydään läpi maatalousyhteisön vanhoja ammatteja. Ryhmäytymisharjoituksina dramatisoidaan erilaisia rooleja ja tilanteita entisajan elämästä.

Muuta: kaunokirjoituksella kirjoitettu kirje luokkatoverille, aseteltu ryhmäkuva, voimaeläin… Aloitetaan kasvikansion tekeminen.

Museopassi: tuotetaan kuvaus vanhanajan rooleista ja ammateista, oman valinnan mukaan. Liitetään vanhanajan (mustavalkoinen) esim. ryhmävalokuva museopassiin.

 

8 lk.

Tavoitteet: KÄSILLÄ TEKEMINEN

Miten ennen tehtiin rautaa ja puukkoja, tervaa ja veneitä, pirtissä puhdetöinä rekiä? Miten tehtiin villasta lankaa ja vaatteita, mattoja - nahasta kenkiä, juurista köyttä, päre- ja tuohitöitä?

Toteutus: Kierretään, kerrotaan, katsellaan, kysellään, tutkitaan ja kuunnellaan aiheeseen liittyviä tarinoita. Voidaan tehdä päre- tai tuohityö, villasta lankaa, värjätä luonnonväreillä, kangaspuilla kangasta, veistää tai rakentaa. Voidaan käydä marjoja poimimassa tai sienestämässä. Perinteisiä pelejä ja kilpailuja?

Voidaan jatkaa myös kasvikansiota ja bongata pihapiirin lintuja, perhosia ja hyönteisiä.

Museopassi: Oppilaat tuottavat laajemman asian museopassiin.

 

9 lk.

Tavoitteet: OMAVARAISUUS

Mitä maatalon omavaraisuus edellytti jäseniltään? Millainen oli päivärytmi, isännän, emännän, lasten ja palvelusväen - naisten ja miesten tehtävät ja roolit, jotta toimeen tultaisiin?

Mitä olemme menettäneet kulutustaloudessa? Mitä voimme oppia entisajan elämäntavasta ekologisuuden ja huoltovarmuuden kannalta?

Toteutus: Kerrotaan, katsellaan, kysellään, tutkitaan. Korjataan naurissato ja tehdään naurishaudikkaita. Voidaan käydä marjoja poimimassa tai sienestämässä. Perinteisiä pelejä ja kilpailuja? Taidetta - valokuvia?

Kuva ja tekstit: Markku Korteniemi, Henna ja Jarkko